Puutarhaa ja pihaa

Helppo piha – istutusalue pensaista ja puuhakkeesta

60-lukulainen Esikko-mökkkimme täytti juuri vuoden. Oikeasti se on iältään viisikymppinen ”elämää nähnyt” rouva. Meidän hallussa se on kuitenkin ollut vasta vuoden. Se on meidän yksivuotias ihmelapsemme. Keltainen Esikko-mökki on kuin pieni sievä karkki toisin kuin sen ryönäinen ja risuinen piha. Piha on elänyt kuritonta (villiä ja vapaata) elämää toistakymmentä vuotta. Mutta nyt on alkanut muutos. Se pannaan vahvalla otteella kuriin.

Olemme lähteneet luomaan siitä maailman helpointa pihaa. Pihaa, josta tulisi mielellään rauhallisen kaunis mutta sellainen, joka itse hoitaa itsensä. Sellainen, jota ei tarvitse jatkuvasti nyppiä.

Helppo piha – teemassa pohdimme Esikon pihapiirin kunnostukseen ja laitteluun liittyviä asioita. Pihaprojektimme etenee pikkuhiljaa neliö neliöltä. Johtoajatuksemme kaikessa on tosiaankin helppohoitoisuus.

Pihan haasteet ovat moninaiset

Oikeastaan Esikkö-mökin pihalla ei ole muuta kuin haasteita. Lähtökohdat pihasuunnittelulle ovat seuraavat.

Notkolla oleva talon edusta

Talon edustan alue on vuosien saatossa painunut notkolle. Syksyllä ja talvella vesi kertyy siihen laajaksi lammikoksi. Näin ollen kulkija tulee vettyvän pihan poikki mutaisilla saappailla portaita ylös mökin patiolle. Kura siirtyy pation kautta näppärästi myös talon eteismatolle. Nurmikko sen sijaan kasvaa tällä alueella hienosti. Sitä pitää leikata parikin kertaa viikossa, jotta löytäisi heinän seasta mökin portaat.

Nyt pitäisi saada sisäänkäynti kuntoon. Narujen kanssa suunnitellaan pihaan eri alueita.

Ahtaalla pihalla ei saa autoa käännettyä

Tontin suuruudesta huolimatta Esikko-mökin edustalla ei saa autoa käännettyä. Kivet ja naapurin kuusiaita tekevät sen mahdottomaksi. Erityisesti talvella kinokset tulevat vastaan ja peruuttamalla poistuminen on suorastaan vaarallista. Tämänkin takia mökin edustan notkelmaa pitää kohottaa ja ajoaluetta laajentaa.

Huonosti kasvava juurakkoinen nurmikko

Talon päädyn isot puut on kaadettu. Ne olivat verottaneet kaiken ravinteen ympäriltään. Nyt jäljellä on heikko maa, josta ruoho on vasta loppukesästä lähtenyt kituliaasti kasvamaan. Puiden juuret nousevat paikoin esille ja estävät ruohonleikkurin käytön. Alasleikattujen pensaiden vanhoja tappeja törröttää maasta, vaikka Tuunaaja-sisko nipsuttelee niitä työkseen katki. Siis noin sata päivässä. Elämä kuitenkin jatkuu: uusia versotappeja pukkaa sitkeästi esiin. Ja nipsuttelu sen kun jatkuu.

Mökin pääty on hieman siistiytynyt. Ruohonleikkurilla olisi töitä, jos vain uskaltaisi ajella juurakoiden keskellä. Multakuorma odottaa levitystä.

Saunamökin ympäristö on viidakko

Keltaisen saunamökin ympäristö on raivaamatta. Alueella on sikin sokin oksia, vanhoja lahoavia halkoja, valtavia puupöllejä, pressun paloja ja vanhaa rautaromua. Jos nostat maahan liiskautunutta pressun lievettä, joudut maa-ampiaispesästä lähtevän armeijan hyökkäyksen kohteeksi. (Meillä on kulunut Ampikyy-tabletteja jonkin verran tänä kesänä).

Esikon saunamökki viime kesän kuvassa viidakon keskellä.

Kauneuttakin on. Sotkun keskeltä nousee yksittäisiä kukkapenkkikarkulaisia kuten akileijoja ja liljoja. Myös muuta hyvää ilmaantui. Saunan päädystä löytyivät hyötypuutarhan jäänteet. Marjapensaat ja vanha (mutta yllättävän hyväkuntoinen) raparperi odottavat uuden valtakauden alkamista.­

Tarvitsemme maata!

Kesän mittaan tehdyt pihakierrokset Tuunaajan ja Fiksaajan kanssa tuottivat aina saman lopputuloksen. Emme saa jatkuvasti uusiutuvaa risukkoa, epätasaista kivikkoa ja notkelmia ruotuun muuta kuin silottamalla pihaa uudella maa-aineksella. Maata tarvittaisiin todella paljon.

Mutta mistä saamme sellaisen määrän maata?

Soittokierros lähipiiriin toi tähänkin pulmaan ratkaisun. Meille kelpasi hyvin lähistöllä tapahtuvan kaivuutyön ”hukkamaa”, jota mielellään vietiin työmaalta pois. Paikallinen yrittäjä toi neljä kuorma-auton lastia joutomaata pihallemme ja kippasi sen täsmällisesti Tuunaajan merkitsemään kohtaan. Maahan isketty ”Tähän maata” –kyltti osoitti kippauspaikan silloin, kun emme itse olleet paikalla.

Maa-aineskuormat saapuvat
Maa-aineskuormat saapuvat
Multakasat odottavat levittämistä. Isoja kivenmurikoita on seassa.

Lisäksi tilasimme mökin edustalle kuorman soraa ja yhden vähän paremman multakuorman talon päädyssä olevan nurmikon kunnostamista varten.

Eiköhän näillä aineksilla saada piha kuntoon, pohdimme. Maa-aineskasat olivat melkoisia ja tajusimme pian, että omin voimin emme niitä pystyisi levittämään. Taas jouduimme soittamaan paikalle apuvoimia eli traktorin kanssa taituroivan oman kylän osaajan.

Pihan alueet rajataan: Istutusalue, kulkuväylä ja nurmikko

Suunnitelmamme oli yksinkertainen. Mökin eteen tulisi autoilua kestävä sora-alue, sen taakse selkeä istutusalue pensaista ja osa pihasta jätettäisiin nurmikoksi. Iskimme maahan tapit, joista vedimme valkoiset narut rajaamaan pihan eri alueita.

Pihan alueita merkitään narujen avulla. Vanha omppupuu säästettiin raivaustöiden yhteydessä. Se joutunee kuitenkin vielä väistymään, sillä sato on surkea ja ulkonäkökään ei ole kehuttava.

Aloitimme pihatyöt istutusalueen työstämisellä.

Istutusalueelle pensaita ja puuhaketta

Ensimmäinen vaihe etupihan perustamisessa tehtiin jo viime kesänä. Silloin puut ja risukko kaadettiin. Tänä kesänä työtä viimeisteltiin raivaussahalla, jolla maasta nousevia tappeja saatiin katkaistua. Raivaussaha ja sen kaveri trimmeri lauloivat kesän mittaan monta kertaa, sillä raivattavaa riitti.

Kamalaa risukkoa ja tappia piisaa. Muistelen, että piha on aikoinaan ollut kaunis syreeneineen.
Istutusalue heinittyneenä puiden kaatamisen jälkeen. Kaksihaarainen koivu on yhä kaatolistalla.
Viljelykarkulaisia ja vanhan kukkapenkin perennoja otettiin talteen ennen kuin maan täyttäminen alkoi
Viljelykarkulaisia ja vanhan kukkapenkin perennoja otettiin talteen ennen kuin maan täyttäminen alkoi

Tälle epätasaiselle pohjalle levitettiin työmaalta saatu maa-aines. Maa-aines oli kivistä ja savista sekamaata – tähän tarkoitukseen kuitenkin ihan sopivaa. Homma sujui nopeasti ja näppärästi traktorin avulla. Käsipelillä siihen olisi mennyt vuosi. Joitain isoja kiviä ja kantoja jäi vielä näkyviin mutta sille asialle ei voinut mitään.

Traktori työssään – piha muuttui sekunti sekunnilla tasaisemmaksi. Jihuu!

Olimme aivan innoissamme, sillä etupiha näytti jo tässä vaiheessa siistimmältä.

Tästähän ei mene lapio läpi!

Pulmiakin tuli eteen. Ajatuksemme istuttaa istutusalueelle erilaisia helppohoitoisia pensaita, koki melkoisen vastaiskun. Kiviseen ja juurakkoiseen maahan, jota vielä peitti kivikovaksi jämähtänyt joutomaa, ei meinannut saada lapiolla reikää. Teimme useita turhauttavia ”koeporauksia” yrittäessämme kaivaa pensaille istutuskuoppia.

Kivikova ja savinen maa ei päästä lapionaista helpolla
Kivikova ja savinen maa ei päästä lapionaisia helpolla

Päätimme, että kaivamisvauhtimme on ”kuoppa päivässä”. Se vastasi kesän helteellä puolimaratonia. Se meistä, joka sai kuopan kaivettua, oli päivän juhlittu sankari. Kävimme porukalla aina ihmettelemässä uuden kuopan reunalla. Kaivaja yleensä istui väsyneenä maassa tyhjien limupullojen ympäröimänä ja pyyhki hikeä tomaatinpunaisilta kasvoiltaan.

Rodoja ja keltahanhikkeja

Istutusalueelta löytyi iloksemme muutaman katajan alku, joiden annoimme jäädä kasvamaan nykyisille paikoilleen. Myös Tuunajaan vaalima ”joulukuusi” sai jäädä paikoilleen. Sitä typistettiin ja muotoiltiin. Sen tehtävä on kantaa jouluvalot tulevinakin talven pimeinä aikoina.

Koska maa oli niin surkeaa, teimme suuret istutuskuopat, jotka täytimme hyvällä mullalla. Joutomaassa ei muuten mikään kasvaisi. Itse pensaiden istuttaminen olikin lastenleikkiä hikisten alkuvalmistelujen jälkeen.

Taistelu istutuskuoppien kaivamisesta on käynnissä. Pensaita ei tosiaankaan voi ”kivasti ryhmitellä”. Ne istutetaan sinne, minne suinkin on mahdollista. Vanha syreeniryteikkö on jätetty metrin levyiseksi aidanteeksi tien viereen.

”Helppohoitoisiksi” pensaiksi oli valittu viisi rodoa ja muutama keltahanhikki. Valinta osui niihin, sillä ne löytyivät yllättävän hyväkuntoisina läheisen myymälän poistolaarista. Olimme tosin ajatelleet istuttaa huomattavasti enemmän kasvillisuutta, mutta kuoppien kaivamisen vaikeus muutti suunnitelmamme. Päätimme, että tämä riittää tältä erää. Ihmetellään lisäistutuksia joskus myöhemmin uudestaan.

Katekangasta toista sataa neliötä

Maapohjan päälle levitettiin 160 neliötä katekangasta. Kyllä – luit aivan oikein. (Tuunaaja oli sanonut suu viivana, että tästä kenturasta ei tule enää yhtään risua läpi. Ja jos tulee, asfaltoimme koko pihan.)

Mansikkakatekangas pullisteli tuulessa, kun asettelimme sitä paikoilleen kiviä painoina käyttäen. (Olemme käyttäneet piha- ja puutarhatöissä erilaisia katekankaita ja todenneet mansikkakatteen aivan verrattomaksi. Se päästää veden läpi mutta on niin vahvaa kuitua, että kasvillisuus pysyy sen alla kurissa.)

Mansikkakatekangasta maahan asennettuna
Mansikkakatekangasta maahan asennettuna
Joulukuusi ja katajan alut on jätetty paikoilleen kasvamaan
Katekankaaseen on leikattu rodon mentävä reikä

Välillä hyppäsin kuraisissa työvaatteissa auton rattiin ja ajoin paikalliseen myymälään ostamaan lisää katekangaspaketteja. Kangasta todellakin kului.

Puuhaketta päälle

Luomuviljelijä-serkkumme oli (kiitos, kiitos, kiitos!) kipannut kymmenen kuution kuorman puuhaketta istutusalueen nurkkaan odottamaan viimeistä työstövaihetta. Levitimme katekankaan päälle puuhakekerroksen. Leikkasimme pensaiden kohdalle aukot ja levitimme puuhakkeen myös pensaiden juurialueiden ympärille.

Puuhake on nyt levitetty uudelle istutusalueelle – mikä tunne!

Istutusalueen pohjatyö oli nyt valmis. Kivikasojen ympärille istuttaisimme myöhemmin matalia havuja ja heiniä (jo nyt muutama hopeatoppo odottaa auton peräkontissa kivenkoloon pääsyä). Myös alueen rajaamista pitää miettiä. Eihän tämä puutarhatyö koskaan ole täysin valmista.

Vaikka puuhake on itsessään kevyttä, täytyy sanoa, että parin sadan neliön alan levittäminen tuntui käsivarsissa ja selässä. Lopulta käänsimme Tuunaajan ja Fiksaajan kanssa kottikärryt kumoon ja iskimme lapiot jäljelle jääneeseen pieneen hakekasaan. Homma oli siltä erää tehty – nyt saunaan.

Helppohoitoisen pihan perustamisessa ei mikään vaihe tähän mennessä ole ollut erityisen helppo. Katsellessamme siistiä istutusaluetta pieni toivo alkoi herätä mielissämme. Ehkäpä tästä pihasta tulee kuin tuleekin helppohoitoinen.

Niin – sora- ja multakuorma odottavat yhä pihalla…

Please follow and like us:

4 thoughts on “Helppo piha – istutusalue pensaista ja puuhakkeesta

  1. Nostan taas hattua tälle huhkinnalle! Kyllä se työtä vaatii, kun koittaa raivata villiintynyttä pihaa, huh. Mutta kun kerran tehdään kunnolla, niin alueista on enemmän iloa vuosiksi eteenpäin. On kyllä kiva seurata näitä teidän muutosprojekteja, kun näkee, mitä on ollut ennen ja mitä on nyt. Kohde kerrallaan, hyvä tulee. Tsemppiä epätoivon hetkiin ja iloa onnistumisiin ja valmistumisen hetkiin! <3

    1. Kiitos kannustuksesta! Nämä ”maansiirtoprojektit” ovat tätä nykyä välttämättömiä mutta tosiaankin vähän raskaista. Yritämme ripotella niitä muun puutarhatouhun joukkoon, jotta mökkeily ei olisi vallan työleiriä…Oikein odotan, miten pääsen lapiohommista vastapainona ripottelemaan mikroskooppisia siemeniä pilttipurkkeihin kylämarkkinoita varten:)

  2. Hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty. Katekankaat helpottavat puutarhuria suuresti rikkojen ehkäisyssä ja lisäksi estävät tehokkaasti maa-ainesten sekoittumisen keskenään.

    Uurastus ja rehkiminen varmasti palkitaan ja pihasta sukeutuu kaunis.

    1. Kiitos kannustuksesta! Toivotaan, että katekankaat hoitavat niiden tehtävän! Mukavaa syksyä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.