Huonekasvit

Huonekasvielämää: Aasiankriinumi perintönä saaristotädiltä

Näin lumoavan kauniisti kukkivan huonekasvin tätini (”saaristotädin”) Facebook-sivuilla. Kasvissa oli pitkät kapeat lehdet, joiden keskeltä nousi korkea kukkavarsi. Kukkavanan päässä oli valkoisten kukintojen tähtimäinen rykelmä. Mikä ihme tuo on?! Tätini mainitsi kasvin kriinumiksi, minkä arvelin olevan jokin kummallinen suomennos ruotsinkielisestä kasvin nimestä. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli ihan oikeasti kriinumi-niminen kasvi – aasiankriinumi.

Aasiankriinumi kukkii tädin ikkunalla. Krinon-sana tulee kreikasta ja tarkoittaa liljaa.

Laitoin Facebook-kuvan alle ihailevan kommentin….ja tietenkin pyysin pistokasta tuosta mystisestä kaunottaresta. Sen jälkeen asia unohtui.

Saaristotäti saapuu kylään

Saaristotäti on äitimme nuorin (jo eläkkeellä oleva) sisko, jota aina kovasti odotamme mökkivieraaksi.  Hän kurvaa muutaman kerran vuodessa pienellä autollaan Louhikko-mökin pihaan ja hyppää puheenporinan saattamana ulos autosta.

Hänellä on aina valtavat määrät kiinnostavia projekteja, joista pääsemme kuulemaan (joskus myös maistamaan). Uusimmat maalaukset, kuivakukkatyöt, taidokkaat käsityöt, lastenlasten valokuvat, kasseista nostetut kakku- ja piirakkamaistiaiset, jännittävät erikoismarmeladit, itsetehdyt shampoot, uusimmat vaatehankinnat ja paikalliset tomaatit vyöryvät ihanana sekamelskana tupaamme.

Suomalaiseen kyläilyperinteeseen kuuluvat tuliaiset

Tästä periaatteesta saaristotätimme pitää estelyistämme huolimatta vankasti kiinni. Hänen elämäntapaansa kuuluu miettiä, minkä esineen voisi kierrättää toiselle tai miten toista voisi ilahduttaa. Sukulaisilla ja ystävillä on kodeissaan saaristotädin tekemiä taidokkaita mattoja, shaaleja ja tauluja.

Tätimme osaa myös yllättää. Viime kesänä hän nosti kassistaan käyttämättömät valkoiset alushousut. ”Nämä ovat olleet 30 vuotta kaapissani, kun en ole raaskinut niitä käyttää. Nyt ne ovat liian pienet, joten ajattelin niiden sopivan sulle.” Tätä voi tapahtua vain meidän suvussa, ajattelin ja otin kiitollisena alushousut talteen…

Siinä sulle kriinumi

Syksyllä tätimme saapui viikonlopunviettoon valtava kriinumi kainalossaan. Hän muisteli, että olin toivonut pistokasta. Korkeutta kriinumilla oli ruukkuineen lähes metrin verran. Ahtaassa ruukussa kasvoi itse asiassa kolme kriinumia pullottavine sipulijalkoineen.

Olin kuvitellut pistokkaan olevan sormen mittainen. Tätimme halusi kuitenkin luopua suurikokoisesta kasvista, sillä hänellä kotonaan oli jäljellä kasvin sisarus (yhtä kookas).

Aasiankriinumi, tuliainen nostettuna mökin pöydälle ihmeteltäväksi.

Aasiankriinumissa oli kukkavarsi, jonka päässä oli tiukasti kiinni oleva nuppu. Myös muissa kahdessa kasvissa oli tuloillaan ”amarylliksenomainen” kukkavana. Lupaava kukintatykitys oli edessä.

Aasiankriinumi oli kasvattanut kukkavarren ja nupun.
Aasiankriinumi kasvatti uutta kukkavanaa sipulin suojista.

Kiitos tätsy kukasta!

Kasveilla on parhaimmillaan oma tarinansa

Meillä päin kasveihin liittyy usein tarina. On merkityksellistä, mistä se on tullut. Varsinkin, jos se on saatu pistokkaana tai lahjana.

On kiehtovaa ajatella, mistä kriinumini on kulkeutunut minulle. Herrasväen saleista ne olivat 1800-1900 taitteessa siirtyneet maalaistaloihin ja torppiin. Fredrika Runebergin ikkunalla kriinumi kukki 1800-luvun puolivälissä muiden huonekasvien joukossa. Fredrika oli innokas puutarhanhoidon ja kasvien harrastaja, jonka kasvipääomaa yhä vaalitaan.

Pohjolaan kriinumit ovat kulkeutuneet etelän lämmöstä. Kriinumeja kasvaa trooppisilla ja subtrooppisilla seuduilla kuten Etelä-Afrikassa ja Aasiassa. Kriinumit viihtyvät kosteissa paikoissa kuten joen penkoissa.

Aasiankriinumi, jonka historia ulottuu vuosikymmenten taakse

Saaristotäti muisteli, mistä meidän kriinumi oli peräisin. Hän jopa soitteli pari puhelua tarkistaakseen kasvin matkanteon välivaiheita. Henkilöiden nimiä kirjoitettiin puhelun aikana sanomalehden reunalle.

Valkoisen kaunottaren historia kantaa vuosisadan alkupuolen vuosikymmenille, paikalliseen apteekkiin. Apteekkarit ja tuttavapiirin ”kunnan virkamiehet” jakoivat tätä jo silloin erikoista huonekasvia eteenpäin. Kriinumi oli jatkanut matkaansa pistokkaana kylällemme ja tädilleni saaristoon. Saaristossa aasiankriinumi vietti parikymmentä vuotta ja palasi tädin auton takakontissa takaisin kotikonnuille, meidän kylätielle.

Ymmärsin, että olen paljon vartija. Olisi supernoloa, jos kriinumi kuolisi käsissäni. Joutuisin matkustamaan tropiikkiin hankkimaan uutta ja juksaamaan lähipiirilleni, että se on alkuperäinen kasvi…

Kriinumeja ei juurikaan näy huonekasveina

Kriinumit ovat vanhanajan huonekasveja. Nykyään ne eivät ole huonekasveina kovin suosittuja, sillä ne kasvavat jättimäisiksi (jopa metrisiksi joka suuntaan) ja vievät paljon tilaa. Kriinumeja on myös harvoin tarjolla.

Aasiankriinumit lähes metrin korkuisina. Kriinumin lehdet kasvavat nopeasti pitkiksi.

Kasvin sipulit voivat kasvaa parikiloisiksi ja ne täyttävät nopeasti ruukun. Kriinumi viihtyy pienessä ruukussa, jossa multaakin on vain nimeksi. (Tämä selitti tädiltä saadun kriinumin pieneltä näyttävän ruukun, joka tuntui halkeavan kasvin pullottavista sipuleista.)

Kasvin lehdet ovat pitkät suikaleet, jotka lajista riippuen voivat olla lähes kymmenen senttiä leveät. Aasiankriinumin lehdet lurpsahtelevat alaspäin. Niitä voi tarvittaessa saksia lyhyemmiksi ja siistimmiksi.

Kriinumi ei välttämättä ole läpi vuoden kovin kaunis kasvi. Varsinkaan ne lajit, jotka ”kuivuvat” talvikaudeksi ja jotka pitää siten talvettaa viileässä.

Kriinumeja on satoja lajeja

Kriinumit ovat narsissikasveja ja ne ovat myrkyllisiä. Kriinumeiden sipuleiden koko vaihtelee, samoin kukintojen muoto. Niiden lehdet ovat pääsääntöisesti pitkänomaisia kuten jukkapalmussa. Kaikkien kriinumeiden kasvatuksen juju taitaa olla kaunis kukinto.

Olen päätynyt siihen, että kriinumini on aasiankriinumi

Aasiankriinumin valkoiset kukat ovat lähes 15 cm pitkät ja kapean sirot. Se kukkii kerran vuodessa, yleensä kesällä tai kesän päätteeksi.

Aasinakriinumi availee nuppuaan. Sisältä paljastuu sarjakukinto, jossa on kuusi kukkaa.
Aasiankriinumi availee nuppujaan
Aasiankriinumi täydessä kukassa. Kukinta kestää muutaman päivän ajan. Tuoksu on huumaava!

Tavallisimmat kriinumit (teoksessa Koti kukkii, iloa huonekasveista ympäri vuoden, s.141) ovat:

  • Crinum asiaticum (aasiankriinumi, joka kukkii valkoisin kapein kukin. Jotkut kriinumilajikkeet tarvitsevat talvilevon ja pudottavat lehtensä. Aasiankriinumi on vihreä vuoden ympäri.)
  • Crinum powellii (tarhakriinumi eli saaroninlilja. Saaroninlilja kukkii kellomaisin vaaleanpunertavin kukinnoin. Kukan terälehdet ovat leveämmät kuin aasiankriinumilla.)
  • Crinum purpurascents (trooppinen suorantojen kasvi, lähinnä opetuskokoelmien kasvi).
Crinum powellii, tarhakriinumi eli saaroninlilja, huonekasvikirjasta ”Koti kukkii”, s.141

Akvaarioissa kasvavat (https://www.wikiwand.com/fi/Kriinumit)

  • kurttukriinumi (Crinum natans)
  • isokriinumi, siaminkriinumi (Crinum thaianum)

Yleistietoa kriinumeista löytyy: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriinumit

Tarhakriinumeista ja kapmaankriinumeista löytyy tietoa: https://sites.google.com/site/vanathuonekasvit/tarhakriinumi-ja-kapmaankriinumi

Kriinumeiden nimet näyttävät menevän helposti sekaisin

On lukinliljoja, kapmaankriinumeita, egyptinliljoja ja ties mitä toinen toistaan eksoottisempia lajeja. Puhekielessä perintökasvien nimet saattavat myös muuntua. Lajit ovat monesti toistensa näköisiä. Hyvä yleisnimi kasveille taitaa siten olla pelkkä ”kriinumi”.

Kriinumin hoito

Kriinumit ovat helppohoitoisia kasveja. Saaristotätini hoito-ohje oli yksinkertainen. Kasvi viedään kesäksi ulos (kuten lehtikaktukset) ja tuodaan syksyllä sisälle. Kesän ulkoilun jälkeen kriinumi alkaa kukkia. Kriinumi on todellinen ”juoppo”. Tätini kastelee kriinumiaan sadevedellä altakasteluruukkuun jopa litran verran viikossa. Talvella vähän vähemmän. Ruukkua ja multaa ei tarvitse vaihtaa kuin muutaman vuoden välein.

Aasiankriinumi kasvattaa helposti sivuversoja. Ne pitää kuulemma nyppiä pois, jos haluaa kasvin kukkivan.

Kriinumin lisääminen

Kriinumia lisätään jakotaimista, joita näemmä kasvaa jatkuvasti ruukun täytteeksi. Tiukkaan ahdetussa ruukussa on nyt kolme jättikriinumia ja yksi vauvakriinumi. Muutaman sivuverson/tyvivesan olen nyppinyt pois ja kokeilumielessä onnistunut juurruttamaan vedessä.

Aasiankriinumin sivuverso juurrutettiin vedessä ja istutettiin multaan. Kahteen pienimpään alkuun ei kasvanut uusia juuria, joten niiden elinkaari jäänee lyhyeksi.

Kriinumin jakaminen tehdään mullanvaihdon yhteydessä. Siitä vähän varotellaan Koti kukkii –huonekasvikirjassa (s.141): ”Jakotaimi voidaan irrottaa samalla, mutta sen jälkeen on kasteltava varovasti. Yleensä kolmen-viiden vuoden kasvurauha on tarpeen, jotta kriinumi viihtyisi ja kukkisi.”

Aasiankriinumi jatkaa nyt eloaan meillä, kylätien varrella. Saa nähdä, minne se täältä suuntaa seuraavan sadan vuoden aikana.

Please follow and like us:

4 thoughts on “Huonekasvielämää: Aasiankriinumi perintönä saaristotädiltä

  1. Upea kasvi! On sinulla onnea kun on täti joka kiikuttaa kriinumin sinulle! Nyt heräs haaveet että jospa joskus jostakin löytäisin kyseisen kasvin. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!

    1. Kiitos! Kriinumit ovat jänniä kasveja – toivottavasti onnistun vaalimaan tätä elävää perintöä. Pidetään myös peukkuja, että pistokkaat lähtevät kasvamaan!

  2. Komea kasvi! Pistokkaana saadulla tai suvussa kulkeneella kasvilla on paljon enemmän tunnearvoa kuin kaupasta ostetulla. Hienoa, että kasvillesi oli vielä muistissa historiaa pitkän ajan taakse. Toivotaan sille monia runsaasti kukkivia vuosia teillä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.