Puutarhaa ja pihaa

Kirvat hyökkäävät – onnistuuko luomutorjunta?

Olen suhtautunut varoituksista huolimatta aivan liian huolettomasti kirvoihin. Ennakkotoimenpiteetkin jäivät puolitiehen. Vielä talvella muistin kirva-asian. Kasvatin kirvojen häätämistarkoitukseen samettiruusun taimia ikkunalaudalla. Ajatus oli istuttaa pahanhajuiset kukat latva-artisokkien kasvukumppaneiksi.

Sen sijaan, että olisin ajoissa tehnyt niin, istutin kaikki samettiruusut patoihin ja kukkapenkkien reunustoille. Kirvat tuntuivat silloin kovin kaukaiselta uhalta. Mikä tyhjäpää!

Hyökkäys alkaa ruusuista

Heinäkuun puolelle mentäessä kirvat hyökkäsivät puutarhaan. Niitä ei tullut yksi tai kaksi vaan kerralla kokonainen miljoona-armeija. Ensin löysin kirvoja ruusun nupuista. Tutkin sammalruusua (Henri Martinia). Pohdin, miksi ihanuus ei vieläkään kuki. Vastaus löytyi nopeasti: kaikki nuput olivat vihreiden kirvojen peitossa. Osa nupuista oli jo surkastunut voimattomana.

Sammalruusun nuput ovat täynnä vihreitä kirvoja.
Sammalruusun nuput ovat täynnä vihreitä kirvoja

Jo kukkineen tornionlaaksonruusun uudet vihreät versot olivat myös täynnä kirvoja. Niitä on limittäin ja lomittain niin paljon, että uudet versot ovat kokonaan kirvojen peitossa. Ja voi – keltainen daalian nuppukin ponnisteli auki pienten mustien öttiäisten piinaamana.

Latva-artisokat saivat heinäkuussa kirvat seurakseen

Tämän havainnon jälkeen suuret hälytyskellot kumahtivat päässäni: latva-artisokat! Olin nähnyt kasvattajien varoituskuvia kirvojen peittämistä artisokan nupuista. (Kirvat ikään kuin kuuluvat latva-artisokkien kasvatusprosessiin.)

Tähän asti latva-artisokkien kasvatus oli ensikertalaiselta sujunut kuin tanssi. Enää ei. Lämpimään ja aurinkoiseen lavaan olivat löytäneet tiensä mikroskooppisen pienet mustat kirvat. Ne majailivat latva-artisokkien lehtien alapinnoilla ja lehtiruotien tyvissä sankkoina mustina peittoina. Jokunen lehti oli jo alkanut käpristyä kasaan. Pahinta oli se, että ensimmäiset nuputkin olivat hyökkäyksen kohteena.

Latva-artisokkien lehtien alapinnat ovat täynnä kirvoja. Tämä lehti on vielä aika ”kesysti” vallattu.
Latva-artisokan nuppu on vaarassa leppäkertun työskentelystä huolimatta

Mitä haittaa kirvoista on?

Kirvat ovat kuivien ja lämpimien kesien vitsaus. Niitä on valtavasti eri lajeja ja värejä. Meillä vihreät kirvat asustavat ruusuissa ja mustat latva-artisokissa. Ruskeita veijareita löytyy ukonhattujen nupuista.

Kirvat estävät kasvin kehittymisen monella tapaa, mikäli niitä on paljon. ”Kirvat imevät kasveista solunesteitä ja erittävät tahmeaa mesikastetta, joka tukkii kasvin solukkoa ja toimii nokihärmäsienen kasvualustana. Lehvästö muuttuu nopeasti likaisen näköiseksi, kasvu pysähtyy, lehdistä tulee epämuodostuneita ja kukkanuput eivät aukea.” (Hyönteismaailman nettisuvuilta)

Muurahaisilla on vahva motiivi tukea kirvoja. Ne ovat pahiksia. Muurahaiset käyttävät kirvojen mesikastetta ravintona ja puolustavat niitä sen takia vihollisilta. Leppäkertut (hyvikset) taas syövät kirvoja. Meidän latva-artisokkalava oli siten myös murkkujen ja leppisten temmellyskenttä. Siellä oli totisesti ruuhkaa.

Eli asialle piti tehdä jotain.

Valitaan aseet

Pyörittelin kädessäni kaapista löytämääni (taatusti vanhaa) kaupan kirva- ja tuholaismyrkkyä. Arvelutti suihkuttaa sellaista ainetta syötäväksi tarkoitettuihin kasveihin. Se ei liene ensisijainen vaihtoehto muuhunkaan tuholaistorjuntaan kotipuutarhassa. Ajatus siitä, että kärähdän myrkkypullo kädessä naapurin luomuviljelijä serkulleni, oli myös epämiellyttävä. Saisin lempeältä serkulta kovan läksytyksen.

Lähdin siis testaamaan luomumenetelmiä

Taistelu kirvoja vastaan käynnistyi välittömästi. Ensimmäinen hätätoimenpide tehtiin vesiletkulla. Kunnon vesisuihku kirvojen päälle vähensi hieman niiden määrää. Valitettavasti vesiletku ei ylettynyt latva-artisokkiin saakka, joten suurimmassa hädässä olijat joutuivat vielä odottamaan.

Seuraavaksi singahdin lähimpään puutarhamyymälään ostamaan uusia samettiruusun taimia istutettuani omat (noin 20 kpl) minne sattuu. Kannoin kaupan taimet suoraan autosta latva-artisokkien luo ja istutin ne välittömästi niiden sekaan. Varmistin siten, etten joudu harharetkille taimieni kanssa.

Samettiruusut pilkistävät latva-artisokkien seasta

Luonnonmukaista torjuntaa

Kotikonsteja on tarjolla monenlaisia. Tutkittuani asiaa, kiteyttäisin homman seuraavasti.

Luomuilun idea on valmistaa pahalta tuoksuvaa nestettä, jota suihkutetaan kasvin lehtiin ja suoraan kirvoihin. Se, miten kotikaapista tai pihalta löytyvät ainekset muutoin vaikuttavat tuhoavasti kirvoihin, jää resepteissä kertomatta. Kotikonstien idea on toistaa käsittely parin päivän välein ja saada siten tuholaisten määrä ainakin vähenemään.

Valitsin kirvojen torjumiskokeiluun muutamia liemiä, joiden valmistaminen oli helpointa.

Mäntysuopaliuos

Pesunestettä markkinoivat yritykset suosittelevat Tolu- ja Mäntysuopaliuoksen käyttöä. Mattopyykin jäljiltä kaapista löytyi mäntysuopanestettä, josta tein 2 %:n liuoksen suihkepulloon. Vesikäsittelyn jälkeen suihkutin kirvojen kiusaamat kasvit mäntysuovalla. Toistin tämän parin päivän kuluttua.

Saippuakäsittelyn jälkeen kirvojen määrä väheni hieman mutta tilanne ei merkittävästi parantunut. Kirvoja oli paljon ja uusia rynnisti paikalle täyttämään tyhjät paikat taisteluketjussa.

Raparperivesi

Nokkosveden ohella tämä on vanha konsti kirvojen torjuntaan. Molempia kasveja on pihallamme tarjolla paljonkin. Koska raparperit eivät pistele ja polta, tein liemen niistä enkä nokkosista. Samalla leivoin varsista piirakan eli piirakkahimokin vaikutti päätökseeni.

Raparperilehtiä kerätään torjuntatarkoitukseen. Varsien käyttö piirakkaa varten oli kyllä viimeinen hyötykäyttö - alkavat olla jo vähän yli-ikäisiä.
Raparperilehtiä kerätään torjuntatarkoitukseen. Varsien käyttö piirakkaa varten oli kyllä viimeinen hetki käyttää niitä – alkavat olla jo vähän yli-ikäisiä.

Ohje: Silppua viiden litran teräskattila puolilleen raparperinlehtiä ja täytä kattila vedellä. Keitä puolisen tuntia ja jäähdytä. Siivilöi keitos ja ruiskuta laimentamattomana. Käytä raparperivesi parin päivän sisällä.

Tein raparperinestettä kerralla pari kattilallista.

Raparperilientä keitetään puoli tuntia
Raparperilientä keitetään puoli tuntia
Valmis raparperiliemi kirvojen torjuntaan. Tätä tuli muuten aika runsaasti. Sääli, että se säilyy vain pari päivää.
Valmis raparperiliemi kirvojen torjuntaan. Tätä tuli muuten aika runsaasti. Sääli, että se säilyy vain pari päivää.

Suihkuttelin raparperilientä parin päivän välein kasveihin. Lopulta huljautin loput liemet kertaheitolla latva-artisokkien niskaan. Raparperinlehtimössön levitin katteeksi kasvilavan pohjalle. Ainakin siitä olisi ravinnemielessä hyötyä kasveille.

Raparperiliemikäsittelyä paahtavassa auringossa

Tästä menetelmästä oli hyötyä. Mustat kirvojen peittämät alueet lehtien alapinnoissa muuttuivat ”liikkumattoman näköisiksi” ja näyttivät kuivuvan. Toisaalta uusia kirva-alueita syntyi toisiin lehtiin. Ruusuissa kirvojen määrä väheni hieman.

Marttojen maito-vesi suihke

Hieraisin silmiäni, kun luin tämän ohjeen. 1 osa vettä ja 1 osa rasvatonta maitoa sekoitetaan. Seos sumutetaan kasviin.

Teinpä siis tämänkin suihkeen. Suihkutin yhden pullollisen ohennettua maitoa kirvoihin. Onneksi aurinko ja lämpö eivät käynnistäneet happaman maidon tuoksua kasveissa.

Miten toimi? No, ehkäpä auttoi vähän. Kenties olisi pitänyt jatkaa samaa käsittelyä vielä muutaman kerran. Tämä vaikutti turvalliselta vaihtoehdolta. Ei kai nyt maito (ja rasvaton vielä) voi aiheuttaa mitään kovin vakavaa kasveille?

Ötökkäöljy (amerikkalainen)

Tämä vaikutti todelliselta tehomönjältä. Ja olikin sitä.

Perusöljy: 1 rkl astianpesuainetta ja 2,5 dl ruokaöljyä. Tämä laimennetaan vedellä seuraavassa suhteessa: 1–2,5 tl perusöljyä ja 2,5 dl vettä.

Täytin sumutinpullon öljyseoksella ja lähestyin latva-artisokkia. Tahmea öljyseos tukki sumutinpullon letkua mutta raivoisalla painelulla sain mönjän kasveihin. Käsittelyn öljyinen totaalisuus alkoi jo vähän arveluttaa mutta kirvaviha sumensi ajatteluni.

Tämän liemen kanssa pitää olla varovainen. Se ei sovi kaikille kasveille. Sumutinpullona käytetty pesuainepullo meni lopulta öljystä epäkuntoon ja siirtyi muovikierrätykseen.

Mitä virheitä tein?

Hätäisenä puutarhurina halusin päästä mahdollisimman nopeasti kirvoista eroon. Suihkuttelin luomuliemiäni ahkerasti kasveihin ja unohdin siinä samassa tärkeän vinkin. Kasveja ei pidä suihkuttaa polttavassa auringonpaisteessa eikä liian vahvalla liuoksella, koska se voi vaurioittaa lehtiä!

Näin myös tapahtui. Latva-artisokan lehdet saivat vaurioita erityisesti öljykäsittelystä, jota tein keskipäivän helteessä. Ja olikohan mäntysuopaliuoskin vähän tujumpaa kuin piti….

Lähtivätkö kirvat?

Taisivat lähteä, sillä kasvilavassa on hiljaista. Myös muu jengi (leppäkertut ja muurahaiset) häipyi. Lähti myös pari latva-artisokkaa siinä samassa (tai ainakin ränsistyi pahasti käsittelyssäni). Ruusut ovat pääosin tervehtyneet ja kasvattavat uusia vihreitä versoja. Ukonhattujen nuputkin ovat siistiytyneet.

Valtakunnassa kaikki hyvin

Pohdintaa

Vanhan kansan viisauksia kannattaa kenties noudattaa kirvojen kanssa taistellessa. Itse valmistetut liemet ovat mietoja ja niiden käyttö vaatii toistamista ja kärsivällisyyttä. Liemien kanssa läträäminen voi olla työlästä varsinkin jos lähtee keittelemään kasvipohjaisia keitoksia. Mutta onko olemassa vaihtoehtoja? Kauppiaat hoi! Olisi mukavaa, jos kaupan hyllyltä löytyisi toimivia valmistuotteita ärpäköiden tuholaismyrkkyjen rinnalle.

Jos nyt uusisin kirvojen torjuntaoperaation, panostaisin huolelliseen vesiletkukäsittelyyn. Pienellä paineella vesiletkussa kasvit puhdistuvat parhaiten suurista kirvamassoista. Vesikäsittelyn jälkeen suihkuttelisin niihin säännöllisesti liemiä. Ötökkäöljyn kanssa toimisin hieman varovaisemmin.

Jos jollain lukijalla on hyviä kirvojen häätövinkkejä, niitä otetaan mielellään vastaan!

(Kirvojen häätämiseen luomuvinkkejä: https://yle.fi/uutiset/3-6649785 ja http://www.puutarhakauppiaat.fi/tarkkaile-tuholaisia )

Kylätalolla taidetta ja pullaa

Kirvojen kanssa taistelun lisäksi on onneksi ollut muutakin ”elämää”. Puutarha kukoistaa ja kylällä on kivoja tapahtumia. ”Saaristotätimme” kodikas ja lämminhenkinen taidenäyttely kylätalolla kokosi runsaasti ystäviä ja tuttavia koolle. Puheenporinan keskellä nautittiin talkoovoimin kasatun kahvipöydän antimista.

Taidetta ja herkkuja – loistava yhdistelmä
Vanhan koululuokan seinät uusiokäytössä

Heinäkuun lopussa illat hämärtyvät

Haikeana on pakko tunnustaa, että helteistä huolimatta kesäillat alkavat muuttua hämärämmiksi. Sadonkorjuu on jo käynnistynyt ja mehumaija porisee keittiössä.

Heinäkuun lopun ilta-aurinko värittää kasvihuoneen kattoa
Heinäkuun lopun ilta-aurinko värittää kasvihuoneen kattoa
Kesän pakollinen auringonlaskukuva
Kesän pakollinen auringonlaskukuva laiturilta käsin

Heinäkuussa piha kukoistaa ja loppukesän kukkijat aloittelevat urakkansa. Meillä nautitaan tällä hetkellä tiikerinliljamerestä.

Tiikerinliljat ilta-auringossa
Puutarhan nurkkaus heinäkuun lopussa

Onneksi loppukesän finaalin kukkijat vasta lämmittelevät. Kesä jatkuu!

Please follow and like us:

2 thoughts on “Kirvat hyökkäävät – onnistuuko luomutorjunta?

  1. Kirvoista ollaan kärsitty täälläkin… Punainen kerrottu miljoonakello meni, kirvat vaan eivät lähteneet vaikka mitä suihkuttelin pitkin kesää. Ja nämä vihreät kirvat ovat nähtävästi kiinnostuneet myös samettiruusuista! Eivätkä kirvat ole edes ainoa vitsaus. Vihreät toukat tulivat ja aloittivat krassien tehokkaan tuhoamisen. Vihannespunkille kelpasivat mansikat ja timjami ja nähtävästi myös nyt samettiruusutkin… Kuivuus ja kuumuus saa kyllä ötökät liikkeelle, ja parvekkeelle kun ei sada eikä mitään, niin ei niitä oikein saa kuriin. On vaan hyväksyttävä tappiot, kun en jaksa käyttää kaikkea energiaa torjuntakeinojen miettimiseen, ja mitään myrkkyjä en halua käyttää. Ei tässä nyt onneksi mitään sen suurempaa menetä. 🙂 Eivät ne öttiäiset ehkä kaikkea ehdi tuhota…

    1. Hyvä asenne! Varmaankin pitää lopettaa hötkyily ja suhtautua juuri noin. Ne kasvit menevät, mitkä menevät (kirvojen suihin). Vähän sama homma tuon kastelun kanssa. Ne kasvit kestävät, jotka kestävät tätä hellettä. Uusi asia on se, että samettiruusutkin kelpaavat noille öttiäisille. Ilmeisesti kirvat laajentavat ruokavaliotaan kuten kauriitkin. Ei kai enää ole olemassa sellaisia kasveja, jotka eivät niille kelpaa. Nautitaan niistä kasveista, jotka ovat yhä hengissä:)!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.