Tuunaamista ja laittelua

Puutuolien ja puusohvan tuunaaminen

Kierrätystuolien ja puusohvan tuunaaminen mökin henkeen sopiviksi, oli mukavaa mökkipuuhaa. Meille huonekalujen tuunaaminen tarkoittaa pientä maalilla ja kankaalla toteutettavaa freesausta, jonka voi tehdä yhdessä tai kahdessa viikonlopussa. Itse asiassa tuolien ja jakkaroiden tuunaaminen taitaa olla meille ihan sydämen asia! (Vanhassa blogijutussa kerroimme jakkaroiden verhoilusta: http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/60-luvun-jakkaroiden-kunnostaminen-varikas-jakkaraparvi-ilahduttaa/)

Mökkeilymme suola on viettää aikaa ystävien kanssa

Erityisen mukavaa on kerääntyä juhlapäivinä, kuten juhannuksena, viettämään aikaa yhdessä ja kokoontua yhteisen pöydän ääreen. Suuremmalla porukalla keräännymme Louhikko-mökkiin, jossa on enemmän tilaa ja astioita järjestää suuremmallekin porukalle kestitystä.

Vaikka meille mahtuu porukkaa, ruokaillessa istumapaikkoja tuntuu aina olevan liian vähän. Isolle ulkoterassille mahtuu loputtomiin väkeä, sisätiloissa tilanne on toinen. Vanha ruokailuryhmämme (kuten lähes kaikki mökkisisustuksemme elementit) on koottu ja kerätty vanhoja huonekaluja haalimalla.

Entinen ruokailuryhmä oli liian pieni

Olohuoneen ovaalinmuotoinen ruokapöytä ja sen ympärille sijoitetut puusohva ja neljä tuolia eivät useinkaan riittäneet istujille. Ruokailuryhmää piti täydentää jakkaroilla, jotta 10-12 henkeä saatiin saman pöydän ympärille. Olohuoneen ruokailuryhmä piti siten suunnitella uusiksi.

Vanha ruokailuryhmämme koostui pinnasohvasta ja neljästä ruokapöydän tuolista. Joka kerta kattaessamme pöytää harmittelimme tilan ahtautta.

Uudet kierrätyskalusteet kirpputorilta

Tuolien ja sohvan etsintä aloitettiin paikalliselta” luotto” kirpputoriltamme. Sen alati uusiutuvasta takavarastosta olimme monet kerrat löytäneet tarvitsemiamme huonekaluja. Tälläkään kertaa emme joutuneet pettymään. Aivan kuin meitä varten oli samaisella viikolla kirppikselle tuotu vanha puinen sohva sekä kasapäin vanhoja terveysaseman tuoleja.

Julkisen tilan vanhat tuolit

Tuolit olivat olleet kovassa käytössä. Niiden vihreällä alcantara-kankaalla verhoillut istuinosat olivat nähneet parhaat päivänsä. Tuolit olivat kuitenkin kotimaisia ja hyvin tukevia julkisen tilan kalusteita. Niiden puuosat ja metallijalat olivat erinomaisessa kunnossa. Kunnostamalla niistä saisi lähes uuden veroiset.

Kirpputorille oli lahjoitettu kestäviä julkisten tilojen tuoleja.

Mäntyinen puusohva entisen pinnasohvan tilalle

Sohvan mäntypuinen runko oli kellastunut ja kangasverhoilu oli kulunut. Sohva vastasi kuitenkin täydellisesti tarpeitamme. Sohva oli reilut 2 metriä pitkä. Sille mahtuisi neljä istujaa (eli yksi enemmän kuin entiseen). Bonuksena sen sai avattua täysimittaiseksi lisävuoteeksi. Maalaamalla ja verhoilemalla siitä tulisi pöytäryhmämme uusi kunkku.

Tuunaaminen on edullinen tapa uusia kalusteita – toki vähän työllistävä

Päätös ostettavista kalusteista tehtiin nopeasti. Tuolit maksoivat 5 euroa kappale ja sohvan saimme viidellä kympillä. Sadan euron yhteishinnalla saimme sovittua kahdeksan tuolin ja pitkän sohvan kotiinkuljetuksesta vielä samalle päivälle.

Reitti mökillemme oli tuttu, sillä tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun meiltä haettiin huonekaluja kirppikselle tai sieltä meille. Kirpputorin pitäjä lupasi ottaa vanhan puusohvan vaihdossa mukaansa, mikä oli meille suuri helpotus.

”Uusi” puusohva on tuotu mökille. Siitä on jo alettu irrottaa vetoketjullista istuinosan verhoilua. Entinen tiilenvärinen verhoilu olisi sellaisenaan sopinut räsymattoomme. Kangas oli kuitenkin nuhjuinen ja senkin takia vaihdon tarpeessa.

Kunnostustarvikkeet maali- ja kangaskaupasta

Tuunaaminen piti saattaa reippaalla tahdilla loppuun, sillä kirppikseltä haettu huonekalukuorma oli sellaisenaan aika masentava näky. Painuimme saman tien hankkimaan kunnostustarvikkeita.

Ostimme 2 litran purkkia täyshimmeää tartuntapohjamaalia sekä 2 litran purkkia puolihimmeää puupinnoille soveltuvaa kalustemaalia. Molemmat maalit olivat valkoisia, vesiohenteisia ja mietohajuisia. Maalien hinnaksi tuli 100 euroa. Pensselit, telat, kitti ja hiekkapaperiarkit olivat meillä jo entuudestaan.

Kauppareissu jatkui kangaskauppaan, jonka tarjouskangaspinosta löysimme tukevaa harmaata verhoilukangasta. Samalla kankaalla päätimme verhoilla sekä tuolit että sohvan. Kankaan hinnaksi tuli 75 euroa.

Yleispätevät huonekalujen maalaamisen vaiheet

  1. Pese huonekalu puhtaaksi. Kalusteen pintaan jäävä rasva ja lika hylkivät maalia.
  2. Poista irtoava aines maalattavasta pinnasta.
  3. Hio vanha maali tai lakka mattapintaiseksi. Kaikki helposti irtoava maali ja lakka on hyvä poistaa.
  4. Kittaa kolot ja naarmut. Anna kitin kuivua.
  5. Hio kitatut kohdat ja pyyhi hiontapölyt pois.
  6. Pohjamaalaa huonekalu. Anna maalin kuivua. Tarkista kuivumisaika maalipurkista.
  7. Pintamaalaa huonekalu kalustemaalilla 1-2 kertaa. Tarkista maalipurkista, koska uudelleen maalaus voidaan tehdä.
  8. Jätä huonekalut kuivumaan riittävän pitkäksi aikaa ennen käyttöönottoa. Tarkista aika maalipurkista. Lopullinen kovuus saavutetaan joskus hyvinkin pitkän ajan kuluttua.
  9. Pese pensselit, telat ja kaukalot.
  10. Huolehdi tyhjien maalipurkkien oikeasta kierrätyksestä.

Tuolien tuunaaminen vaiheittain kuvina

Tuolien tuunaaminen oli helppoa ja sujui nopeasti. Mitään taidepuusepän taitoja ei tarvittu.

Kirpputorituolien alkuperäiset istuimien verhoilut olivat kuluneet ja likaantuneet käyttökelvottomiksi. Ei ihme, että nämä kalusteet oli päätetty poistaa.
Tuolin verhoillut istuinosat (levyt) olivat kiinni ruuveilla. Levyt oli helppo irrottaa. Vanhat kankaat poistettiin istuinlevystä. Tuolit pestiin miedolla pesuaineella.
Tuoli alapuolelta. Maalarinteipillä suojattiin tuolin jalat maalausta varten. Selkänojan alakaarteeseen vedettiin myös rajausteippi. Tarkoitus oli maalata tuolin taivutettu selkänoja teippirajaan asti. 
Tartuntamaali (pohjamaali) levitettiin pienellä papiljottitelalla.
Pohjamaalatut tuolit kuivuivat rivissä.
Pintamaali vedettiin samalla papiljottitelalla kahteen kertaan. Näin saatiin kestävä ja tasainen maalipinta.
Tuunaaminen on tuolien osalta loppusuoralla. Uusi harmaa verhoilukangas leikattiin istuinlevyn muotoon kolmen sentin työstövaralla. Kangas kiinnitettiin levyn pohjaan niittipistoolilla. Istuinlevy kiinnitettiin paikoilleen alkuperäisin ruuvein tuolin nurjalta puolelta.

Puusohvan tuunaaminen vaiheittain kuvina

Puusohvan pehmusteet olivat tarranauhoilla kiinni rungossa. Rungon pehmustelevyt irrotettiin. Samoin istuinosan kangasverhoilut irrotettiin superlonpatjan päältä. Istuimen päälliskangas oli vetoketjullinen pussi, joten sen poistaminen oli helppoa.
Tarrakiinnitys on näppärä tapa pitää pehmusteita paikoillaan. Päätimme jättää tarrakiinnikkeet.
Harmaa verhoilukangas leikattiin selkänojan muotoon muutaman sentin kääntövaralla.
Harmaa verhoilukangas on niitattu kiinni ja lovettu siten, että tarranauhat jäivät näkyviin ja käyttöön.
Pehmusteita soviteltiin sohvan runkoon. Pehmustetut taka- ja sivulevyt pysyivät paikoillaan tarrakiinnityksillä. Istuinpatjaa varten ommeltiin ”patjapussi”. Jätimme istuinpussiin vähän väljyyttä (kutistumisvaraa), jotta sen saisi pesun jälkeen vedettyä uudestaan paikoilleen.

Puusohvan pintojen käsittely

Puusohvan runko pyyhittiin miedolla pesunesteellä. Puusohvan rungon pienet kolot ja naarmut kitattiin. Kuivumisen jälkeen kittauskohdat hiottiin.
Pohjamaali maalattiin kertaalleen papiljottitelalla.
Pintamaalaus tehtiin kahteen kertaan valkoisella puolihimmeällä kalustemaalilla.
Maalipinnan kuivuttua uudet pehmusteet asetettiin paikoilleen. Tälle sohvalle mahtuu neljä ruokailijaa.

Louhikko-mökin ruokailuryhmä oli tällä erää valmis

Ruokailuryhmä on valko-harmaa -sävyinen ja sopii kivasti olohuoneen muuhun ilmeeseen. Pöydän ympärille mahtuu jopa 12 henkeä ruokailemaan – tosin yhä aika ahtaasti. Uusia tuoleja on nyt kahdeksan entisen neljän sijaan. Pinottavat tuolit säilytetään sivuhuoneessa ja niitä voi ottaa esille tarvittavan määrän. Vanha kolmen istuttava pinnasohva on vaihdettu leveämpään.

Näiltä tuoleilta ei helposti putoa. Valkoinen väri muutti huonekalujen muodon ja olemuksen.

Seuraava projekti onkin hankkia suurempi jatkettava ruokapöytä! Sellainen pöytä, jonka saisi tarvittaessa venytettyä vieläkin pidemmäksi.

Tuunaaminen jatkui kylätien toisella puolella: Vanhat tuolit siirtyivät Esikko-mökin keittiöön

Harmaata verhoilukangasta ja kalustemaalia jäi juuri sen verran, että vanhat ruokapöydän tuolit saivat saman tuunauskäsittelyn. Ne maalattiin valkoisiksi ja istuinlevyt verhoiltiin uudestaan. Saimme siten samassa rytäkässä Esikko-mökin keittiöön entistä siistimmän yleisilmeen.

Keltasävyisen Esikko-mökin ruokailuryhmä on keittiön ikkunan edessä. Ruokapöytä on ”jatkettava” eli  suuremmalla porukalla otetaan ”iloinen jakkaraparvi” käyttöön lisäistuimiksi. 
Kliivia availee Louhikko-mökin viileydestä nauttineena nuppujaan. Saaristotädiltä saatu kliivia eli ”punasarja” kukkii oranssina, punaisena, keltaisena tai kaksivärisenä. Arvaillemme tämän kliivian väritystä.

Hyvää loppiaista ja kevään odotusta!

Please follow and like us:

2 thoughts on “Puutuolien ja puusohvan tuunaaminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.