Puutarhaa ja pihaa

Rinne helppohoitoiseksi – kasveilla, kivillä ja puuhakkeella

Louhikko-mökkimme on aikoinaan rakennettu metsä- ja laidunmaalle rinteeseen, joka laskee rantaa kohden. Rinteitä on joka suuntaan. Edellisen omistajan aikanaan aloittama puutarhasuunnitelma oli jäänyt toteuttamatta. 60-luvulla puita oli kaadettu ja maata myllerretty homman jäädessä siihen. Tonttimaa alkoi uudelleen metsittyä heti rakennuksen valmistuttua. Kun näimme vapaa-ajan paikkamme ensi kertaa 25 vuotta sitten, järvimaisemaa ei ollut, vaikka olimme järven rannalla. Mökkiä ei myöskään näkynyt toiseen suuntaan kylätielle, vaikka se sijaitsi tien varressa.

Puutarhurilla on paljon puuhaa yrittäessään muuttaa metsämaata puutarhaksi ja nurmikoksi. Jos saisin valita, en siihen urakkaan edes ryhtyisi. Luontoa on vaikea taivuttaa suuntaan, johon se ei itse ole kallistumassa. Meidän oli kuitenkin helpompi työstää risukkoa puutarhaksi kuin yrittää palauttaa pihaa kanervaiseksi metsiköksi. Nykyään tosin myydään nerokasta siirtovarvikkoa (kunttaa), josta saatamme yhä heikkoina hetkinä haaveilla.

Louhikko-mökkimme maisemallinen tunnuspiirre on rinteet, oikeastaan se on varsinainen ”rinteikkö”.

Milloin rinne on helppohoitoinen?

Helppohoitoinen rinne ei vaadi jatkuvaa huolenpitoa ja rikkaruohot eivät viihdy siinä. Lisäksi se on esteettisesti mukavannäköinen. Helppohoitoisuus on mielellään kestävä olotila, ei vuoden tai kahden hetkellinen huojennus.

Talon vino päätyrinne siistittynä
Mökin kalteva päätyrinne siistittynä. Tämä tosin ei vielä täytä Louhikossa ”kunnon” rinteen tunnusmerkkejä.
Kokeiltu on kaikenlaista

Louhikon rinteiden muuttaminen helppohoitoisiksi on meille puutarhanhoidollinen kestohaaste. Monia tapoja on kokeiltu ja yritetty taas uudestaan. Olemme kokeilleet rinteiden pengertämistä kivillä ja kivien sitomista maanpeitekasveilla. Myös puuhaketta on käytetty. Olemme pengertäneet rinnettä vanhoilla ratapölkyillä ja luoneet tasanteille kukkapenkkejä. Kaltevaan osaan olemme myös kokeilleet kasvattaa nurmikkoa.

Mikään edellä mainituista ei ole ollut kestävä ratkaisu. Pari vuotta sitten kivet olivat kadonneet rinteen kasvillisuuden joukkoon, maanpeitekasvit kaikonneet voikukkien tieltä ja ratapölkyt jääneet heinän peittoon. Puuhake oli hiutunut ja maatunut maahan. Nurmikon leikkaaminen vinossa rinteessä oli raskasta ja suorastaan vaarallista sateen jälkeen ilman turvakenkiä.

Rinteen pengerryskivet ovat kadonneet ja manpeitekasveista ei ole enää tietoa
Kuva viime kesältä. Rinteen pengerryskivet ovat kadonneet ja maanpeitekasveista ei ole enää tietoa. Rinteen siistimisen lisäksi terassia on jatkettu talon etuosaan järven puolelle.
Rinne rehottaa
Rinne rehottaa, esteettisyydestä tai helppohoitoisuudesta ei tietoakaan. Näiden työstäminen alkaa nyt!
Katekankaat käyttöön

Nämä kokeilut johdattivat meidät katekankaiden maailmaan. Lisätehoja tarvitaan estämään ei-toivotun kasvillisuuden kasvaminen. Katekankaita on myynnissä useita laatuja eri käyttötarkoituksiin. Katekankaiden käytössä olemme oppineet tärkeän asian: valitse aina riittävän vahva katekangas. Ota yksi aste vahvempaa katekangasta kuin mitä kuvittelet tarvitsevasi. Kun tekee pihallaan suuren työn, on harmillista tehdä se uudestaan parin vuoden kuluttua, kun katekankaat pettävät. Näin nimittäin meille on käynyt oikeastaan joka kerta.

Rinteen nro 1 maisemointi puuhakkeella ja havukasveilla

Toiveena oli saada helppohoitoinen rinne, jossa ikivihreät havut peittävät kaiken alleen. Etenimme seuraavalla tavalla. Ensin kaivoimme hurjimmat metriset voikukat pois rinteestä ja teimme istutuskuopat.

Aliskasvillisuuden raivaaminen
Rinteen raivaaminen aluskasvillisuudesta ja istutuskuoppien kaivaminen. Työvälineinä viikate ja lapio.

Katekangas viritettiin rinteeseen. Kangaspakasta rullattiin auki kaitaleita, joiden avulla maa ”paketoitiin”. Kankaan reunat aseteltiin kunnolla päällekkäin rikkaruohojen ”vuotokohtien” tukkimiseksi. Kangas kiinnitettiin rinteeseen puutapeilla.

Rinne peitetty katekankaalla ja havukasvit istutettu aukkokohtiin
Rinne on peitetty katekankaalla ja havukasvit istutettu aukkokohtiin. Vesiletkun avulla istutuskuopat täytettiin vedellä .

Kankaaseen tehtiin aukkoja, joiden kohdalta istutettiin tuivioita ja matalia vuorimäntyjä noin metrin etäisyydelle toisistaan. Istutuskuoppaan huiskaisimme rodolannoitetta taimimyyjän suosituksesta. Tuivio peittää muutamassa vuodessa neliömetrin alan ja kestää kuivassakin rinteessä. Vuorimäntyä voi muotoilla kasvamaan matalana siten, että sen puuttumattomat vuosikasvaimet leikataan juhannuksen aikaan.  Portaiden reunaan sijoitettiin kivistä kaitale, jotta puuhake ei kulkeutuisi askelmille. Lopuksi katekangas peitettiin puuhakkeella.

Valmis pohjatyö rinteessä, enää puuhake päälle
Valmis pohjatyö rinteessä, enää puuhake päälle ja valmista on.
Siistitty rinne toimii ihan kivasti portaiden toisella puolen
Siistitty rinne toimii ihan kivasti (portaiden toisella puolen)
Tuliko siitä rinteestä helppohoitoinen?

Lopputulos oli siisti ja on pysynyt parin vuoden ajan kunnossa. Taimia varten tehdyistä aukoista puskee rikkaruohoja, joita pitää poistaa. Puuhakkeenkin päälle kasvaa vähäisessä määrin rikkaruohoja, jotka tosin on helppo nyhtäistä irti. Jättimäiset voikukat ovat onneksi kadonneet! Rinteen alaosa alkaa jo nyt ruohottua eli ainakin se osa pitää työstää uudelleen. Katekankaaksi olisi pitänyt valita vahvempi kangas. Jyrkässä rinteessä puuhake valuu helposti sateen mukana. Havukasvit kasvavat aika hitaasti eli pohjatyö pitänee uusia jossain vaiheessa. Ainakin haketta pitää lisätä aika ajoin.

Miltä rinne näyttää nyt parin vuoden kuluttua? (Blogia täydennetty 14.5.-19)

Rinteen ala- ja yläosassa kasvaa nyt perennoja, jotka tulevat kauniimmin esille huoliteltua rinnettä vasten. Olemme oppineet sen, että havuja tulee kastella riittävästi, jotta ne kasvaisivat kunnolla. Vuorimäntyjen vuosikasvaimet tulee myös puolittaa kerran vuodessa (juhannuksen aikaan), jotta niistä tulisi tuuheita.

Kuvia rinnealueesta pari vuotta istutustyöstä:

Rinteen juurella kuunliljat kukkivat sinisinä
Muhkea salkoruusu viihtyy rinteen juurella nyt, kun voikukat eivät valtaa alaa. Salkoruusu kukkii jo toista kesää.
Tuivioita ja vuorimäntyjä pitää muistaa kastella
Rinteen yläosa syksyllä, maksaruoho kukkii
Rinteen nro 2 maisemointi kivillä onnistuu mansikkakatekankaan avulla

Toiveena oli saada kivillä katettu rinne, jossa on havukasveja. Aloitimme purkamalla vanhan rinneistutuksen. Kaivoimme lapiolla sadoittain rinteeseen uponneita tiilen kokoisia luonnonkiviä uusiokäyttöön. Rinteen peittäminen kivillä osoittautui haasteelliseksi puuhaksi.

Iskimme katekankaiden (puutarhan maisemointikangas –niminen) läpi vahvat puutapit, jotta kivet pysyisivät jyrkässä rinteessä. Muutaman tuijan istutimme myös kankaan aukoista. Sen jälkeen ladoimme kivet peittämään rinteen. Lopputulos näytti oikein kivalta mutta…

Kivet pysyivät paikoillaan mutta tappien raoista kasvoi jo ensimmäisenä kesänä rikkaruohoja. Vuoden kuluttua kiviä hädin tuskin näkyi. Rikkaruohot puskivat vahvoina ohuen katekankaan läpi. Tilanne korjautui vasta, kun purimme kivetyksen pois ja otimme vahvan mansikkakatekankaan käyttöön.  Kiviä käyttäessä on hyvä muistaa, että ne rikkovat helposti painollaan aluskankaan. Teimme koko työn uudestaan. Mansikkakangas on ehdoton suosikkimme. Se läpäisee veden ja toimii monessa tilanteessa.

Rinne on peitetty uudemman kerran kivillä ja tällä kertaa vahvemman katekankaan kanssa
Rinne on peitetty uudemman kerran kivillä ja tällä kertaa vahvemman katekankaan kanssa. Kivien siirtely on muuten hyvää sormijumppaa!
Kivipengerrys ilta-auringossa
Kivipengerrys hehkuu ilta-auringossa. Näyttää vähän liiankin ”kiviseltä” mutta on todella helppohoitoinen ja ehkäpä sopii talon laatikkomaiseen henkeen. Talvi on tulossa ja havut sinnittelevät pieninä kivien joukossa.
Miltä rinne näyttää nyt parin vuoden kuluttua? (Blogia täydennetty 14.5.-19)

Rinne on pysynyt siistinä. Yhden tuivion juurelta puskee vanhan kukkapenkin jäänne: särkynyt sydän. Emme ole raaskineet kitkeä sitä pois.

Särkynyt sydän kasvaa tuivion juurelta yllärinä
Rinteen kivet pysyvät hyvin katekankaan päällä ja rikkaruohot eivät ole päässeet läpi. Tuiviotkin kasvavat. Saniaispensas on löytänyt itse tiensä rinteen yläosaan. Sinne se sopii hyvin.
Rinne nro 3 on todellinen kokeilu: askarteluhuopaa, puuhaketta ja kierrätyskasveja

Kirpputorilla näimme ison pakan harmaata askarteluhuopaa. Pakassa oli parisen kymmentä metriä kangasta. Saimme oudon idean. Päätimme kokeilla huopaa katekankaana, sillä materiaali päästää veden läpi ja ennen kaikkea sitä oli määrällisesti paljon. Väri oli mukavan maanläheinen.

Louhikon eturinnettä halkovat terassin yhteyteen rakennetut rinneportaat. Viimekesäinen terassin rakennushankkeen jälkeen saimme osan rinnettä siistittyä levittämällä askarteluhuovan päälle puuhaketta ja soraa. Muutama tuivio istutettiin maanpeitekasviksi.

Portaiden sivu huovalla, hakkeella ja tuivioilla työstettynä
Askarteluhuopa katekankaana myötäilee maata hyvin. Vahvempaa mansikkakangasta on laitettu portaiden reunaan, sillä sen päälle levitettiin soraa.
Huovalla katettu ja hakkeella peitetty rinne
Terassin rakentamisen yhteydessä kaivinkoneella siirretyt röyhytatar-pensaat on summamutikassa mätkäisty uuteen paikkaan. Ehkäpä ne sieltä lähtevät uuteen uljaaseen kasvuun. Myös koivun runko on saanut käsittelyssä iskuja.

Rinnettä peittämään siirsimme kylätien toisella puolella olevan Esikko-mökin (se toinen mökkimme) terassin edestä lisäksi villiviinin alkuja, kaunislehtistä ja herkästi leviävää kirjovuohenputkea, suikeroalpia, jättipoimulehteä ja vuorenkilpeä. Tämä on ehdottomasti meidän villein rinneratkaisu. Lopputulos oli siisti ja toivottavasti kestävä.

Vuorenkilvet peittämään rinnettä

Vuorenkilpi on ulkonäöltä monille tuttu. Se on monen inhokkikasvi ajoittain rumine törröttävine kukkavarsineen ja ruskeine lehtineen. Vuorenkilpi on kuitenkin tavattoman kaunis kukkiessaan alkukesästä. Talvivihannat lehdet ovat jouluun saakka vihreitä.

Röykkiö ja vuorenkilvet
Vuorenkilvet kukkivat alkukesästä. Mökillämme niillä maisemoidaan mm. kylätien puoleista rautakautista hautaröykkiötä, jota ei muutoin voi kovasti peukaloida.
Vuorenkilvet syksyllä röykkiössä
Vuorenkilvet syksyllä röykkiössä. Ne pujahtavat omatoimisesti kivenkoloihin ja maisema rakentuu itsestään.
Vuorenkilvet loppusyksystä
Vuorenkilvet loppusyksyn komeudessaan pienessä aamuhallassa

Kestävyydessään vuorenkilpi on aivan ylivertainen. Se kasvaa saaristopuutarhoissa karujen kallioiden päällä pelkkien maatuneitten lehtiensä päällä. Omat nahistuneet lehtensä se hajottaa ravinnokseen ja jatkaa porskuttamista. Sitä on helppo siirtää jakamalla. Lapiotakaan ei siinä hommassa tarvita. Vuorenkilven tyvestä kun ottaa kiinni ja nykäisee, kasvi lähtee irti juuripala mukanaan. Välillä niitä irtoaa kokonaisina levyinä. Pienikin juurenpala kasvattaa nopeasti herttamaisen lehden.

Pihallamme on runsaasti vuorenkilpi-istutuksia, joista reilulla kädellä rokotamme kasvustoa ja siirrämme uusiin paikkoihin. Joskus poistamme koko alan ja joskus taas harvennamme kasvustoa sieltä täältä. Vuorenkilpi kasvaa nopeasti ja peittää rikkaruohotkin alleen, kunhan parina ensimmäisenä kesänä helpottaa sen kasvua kitkemällä pahimpia kilpailijoita pois.

Vuorenkilpien istuttaminen

Kivetyn rinteen jatkoksi siirsimme vuorenkilpiä. Pahin vaihe istuttamisessa oli rinteen kääntäminen lapiolla ja rikkaruohoisten multapaakkujen poistaminen.  Rönttösistä juurakoista piti siistiä mustuneet lehdet, jotta uusi kasvusto ei olisi kovin rähjäisen näköinen.

Vuorenkilven istuttaminen on helppoa. Lapiolla tehdään kolo maahan ja juurenpala painetaan saappaalla koloon. Kasvi lähtee aivan varmasti kasvamaan, kunhan aluksi helpottaa käynnistymisvaihetta kastelemalla istutusta.

Vuorenkilpiä istutetaan vinoon rinteeseen maanpeitekasveiksi
Vuorenkilpi lähtee kasvamaan pienestäkin juurenpalasta. Tänne rinteeseen ne saavat mielellään vapaasti levitä.
Terassin edusta alkaa siistiytyä
Vuorenkilven alut alkavat täyttää rinnettä. Joukkoon on istutettu muutama pensasruusukin. Ei vielä kovin kummoisen näköinen kasvusto mutta ehkä ensi kesänä!
Rinnetyö jatkuu

Tänä kesänä jäljellä on vielä heinittyneen eturinteen alaosan työstäminen. Rinteen yläosaan siirsimme rakentuvan terassin kohdalta perennapenkkejä. Rinteessä on vanhoja ratapöllejä, jotka pitänee poistaa. Vaikka rinteessä ei kasvateta syötäviä kasveja, ajatus myrkyllisellä kreosoottiöljyllä käsitellystä materiaalista ei innosta. Mitä kaikkea niistä siirtyy sateen myötä maaperään? Eturinteen aiomme peittää havukasveilla ja rhodoilla siten, että maisema järvelle ei peity. Se tietää taas perennojen pelastamista heinien joukosta eli meidän jokakesäistä perushommaa.

Lopuksi

Rinteiden helppohoitoiseksi tekeminen voi pahimmillaan olla fyysisesti raskasta työtä. Se kuitenkin kannattaa tehdä, sillä puutarhurin elämä helpottuu merkittävästi pidemmällä tähtäimellä. Meidän rinneprojekteissä hyödynnetään olemassa olevia materiaaleja (kiviä ja kasveja). Emme kuitenkaan selviydy pelkällä ”kierrätysmateriaalilla”. Ostimme puutarhamyymälöistä havukasveja ja erilaisia katekankaita.

Rinteiden laitossa kokeilimme uusia ratkaisuja ja virityksiä. Meille hyviksi ovat osoittautuneet vuorenkilpien, havujen ja kivien käyttö vahvaan katekankaaseen yhdistettynä. Pidetään peukkuja, että resepti toimii! Ja rinneprojektithan jatkuvat, sillä Louhikossa rinteitä löytyy vielä lisää.

Siistityt rinteet
Rinteiden rakentaminen on loppusuoralla. Työ jatkuu!

 

 

Please follow and like us:

2 thoughts on “Rinne helppohoitoiseksi – kasveilla, kivillä ja puuhakkeella

  1. Todella perusteellisesti tehty rinteen pohjustustyöt ja hyvä lopputulos. Mun kivikkorinne on kymmeniä vuosia vanha ja huomattavasti suurpiirteisemmin toteutettu. Ihailen aina toisten ahkeruutta ja hyvää työnjälkeä, meillä nuo kasvit tahtoo välillä vaellella omia teitään. Kiviset rinteet ovat mun mielestä kuitenkin niitä kaikkein ihanimpia. Hyvää huhtikuun loppua sinulle!

    1. Hei, Kiitos palautteesta! Rinnetöitä on meillä runsaasti jäljellä ja haasteet jatkuvat! Työ on aikaa vievää ja välillä raskastakin mutta niin on se alituinen kitkeminenkin. Meillä kasvit vaeltavat myös omia teitään ja viime viikonloppuna pihakierroksella tuntui siltä, että kivetkin vaeltelevat itsekseen:) Myös minusta kivikkorinteet ovat selkeän kauniita. Ihanaa puutarhakevättä ja kesää sinulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.