Puutarhaa ja pihaa

Taimien esikasvatus on kohta maalissa

Toukokuun alussa moni viherpeukalo on samassa tilanteessa kuin minä. Kodin ja mökin ikkunalaudat pursuavat purkkeja ja monenlaisia taimien kasvatusvirityksiä. Ensimmäiset siemenet menivät multaan tammikuun lopulla ja viimeisiä upottelin sinne vielä toukokuussa. Nyt ulkona on jo vehreää ja vimma nähdä vihreitä pilkahduksia ja ituja taimipurkeissa alkaa helpottaa. Alkuvuoden pimeydessä ne toivat iloa arkeen ja helpottivat kevään odotusta. Nyt olemme vihdoinkin keväässä!

Aikainen villitulppaani on löytänyt paikkansa lautapinon alta. Luonto kukkii jo toukokuussa.
Aikainen villitulppaani on löytänyt paikkansa lautapinon alta. Luonto kukkii jo toukokuussa.

Taimikatselmus

Taimikatselmus kotona kaupungissa ja maalla mökillä saa minut mietteliääksi. Miten näitä on taas näin paljon? Olen valinnut esikasvatettavia kasveja fiilispohjalta ja jollain (sen hetkisellä) omanlaisella järkeilyllä. Mutta millä järkeilyllä?:)

Tässä vähän taimipohdintaa ja kuvia joistain onnistumisista ja myös epäonnistumisista.

Taimien esikasvatusta - ikkunalaudat täynnä liiankin kanssa.
Taimien esikasvatusta – ikkunalaudat ovat täynnä – liiankin kanssa.

Superkauniita ihanuuksia

Daalioiden mahtaviin kukintoihin ja koko daaliamaailmaan olen hullaantunut. Juurakoita on mökin ikkunalla esikasvatuksessa toista kymmentä lajia. Kirppikseltä löytämäni matalat päiväkodin lasten penkit nostavat ruukkuja hyvälle korkeudelle. Nyt olen latvonut ne pariinkin kertaan, jotta niiden varret napakoituisivat. Kohta siirrän daaliat kasvihuoneen kautta terassille, sillä taimiruukut vievät olohuoneen ikkunan alla turhan paljon tilaa.

Daaliat on latvottu pariinkin kertaan. Kunpa uskaltaisi viedä ne jo ulos.
Daaliat on latvottu pariinkin kertaan. Kunpa uskaltaisi viedä ne jo ulos.

Täysin ja totaalisen hurahtanut olen salkoruusuihin. Suurin osa taimistani onkin salkoruusun alkuja. Vahvoja taimia on kasvanut Summer Carnival, Watchman ja kalvassalkoruusu –lajikkeista. Myös matalammat (60cm korkeiksi kasvavat) tarhasalkoruusut: valkoinen Spring Celebrity ja viininpunainen Spring Celebrities Crimson ovat vankistuneet kohtuullisesti. Kukinnoiltaan monikerroksiset Chaters Double ja Fiesta eivät ole kovin hyvin menestyneet. Muutama kunnon taimi on onneksi niidenkin joukossa.

Rohtosalkoruusut ovat kohta 60 cm korkeita taimia ja venyvät yhä pituutta ikkunalla. Sen kasvaminen on erityinen iloni. Kasvi on vanha ja perinteinen rohdoskasvi. Rohtosalkoruusu tunnetaan myös nimillä alteanjuuri, lääkemalva ja rohtosamettihaapa. Vaaleat kukinnot ovat pienemmät kuin tarhasalkoruusuilla ja se on muutenkin vaatimattomampi ulkonäöltään. Se saattaa hyvällä tuurilla olla jopa monivuotinen, mitä toivon.

Ainoa laji, joka salkoruusuista ei koskaan itänyt, oli nukkasalkoruusu. Mokoma. Sen itämisaika saattaa olla jopa 180 päivää, mikä oli hermoilleni liikaa. Kippasin mullat takaisin pussiin ja heitän ne jossain vaiheessa kasvimaalle. Ensi vuonna uudestaan. Ehkäpä laitan uudet siemenet syksyllä kasvilavaan talveksi.

Kahden kuukauden ikäiset rohtosalkoruusut maaliskuussa.
Kahden kuukauden ikäiset rohtosalkoruusut maaliskuussa.
Rohtosalkoruusu venyy pituutta ja vahvistaa varttaan toukokuussa. Kasvutapa on vähän erilainen kuin muilla salkoruusuilla.
Rohtosalkoruusu venyy pituutta ja vahvistaa varttaan toukokuussa. Kasvutapa on vähän erilainen kuin muilla salkoruusuilla. Varret ovat vahvoja kuten kuvastakin näkee. Tarhasalkoruusulla taas on lehtiruusuke.

Salkoruusuista vahvimmat taimet kukkinevat tänä kesänä ja loput vasta seuraavana, mikäli selviävät talvehtimisesta. Viime kesän jäljiltä on lehtiruusukkeen alkuja jo noussut esiin puutarhassa.

Salkoruusujen ja malvojen taimia. Lehdet ovat aika samannäköisiä.
Salkoruusujen ja malvojen taimia. Lehdet ovat aika samannäköisiä.

Tsinnioita kasvatin ensimmäistä kertaa viime kesänä. Ne olivat todella kauniita, vahvavartisia ja kestäviä – niihin tykästyneenä otin nyt uusintakierroksen. Värit ovat tällä kertaa roosa ja lime.

Viime kierrokselta opin se, että kylvöjä ei kannata aloittaa liian aikaisin, jollei halua kasvattaa honteloita spagettivarsia. Nyt maltoin odottaa toukokuun alkuun. Taimipolte iski harmillisesti toiseen tsinnia-lajiin. Varret nääkähtivät ja hiutuivat katkeamispisteeseen. Ilmeisesti vika oli siemenissä, sillä mökillä sattui sama vaiva samalle lajikkeelle, eri mullassa.

Viime kesänä tsinniat kukkivat vahvoina.
Viime kesänä tsinniat kukkivat vahvoina.

Yritän voittaa taistelun

Sinivaleunikkoa en ole koskaan onnistunut idättämään, joten sen kasvattaminen on ikuinen kestohaasteeni. Jaloritarinkannusta kylvin, koska halusin testata, lähtevätkö itse kerätyt siemenet kasvamaan (lähtivät). Samoin testasin valtikkanauhuksen siemeniä (nekin lähtivät) sekä rohtosuopayrtin siemeniä. Rohtosuopayrtti on vihoviimeinen kukkapenkin valtaaja. Istutan alut jonnekin tontin rajalle heti, kun idätystaistelu on voitettu. Aion kaivaa loputkin kukkapenkeistä ja siirtää samaan osoitteeseen.

Kylmäkäsittelyn kanssa kikkailua

Siementen kylmäkäsittelyä olen pyrkinyt siirtämään ulos luontoon. Siellä se hoituu pienemmällä sotkulla ja muutenkin parhaassa asiantuntemuksessa. Odottelen yhä sulkavalengervon, sormistinkukka Elsie Kelsien, ruskosormustinkukan ja vaaleanpunaisen palavan rakkauden itämistä. Myös virginiantädyke ja kellolaukka antavat odottaa malttamatonta. Tutkin joka viikonloppu kasvilavaa nähdäkseni mahdollisia alkuja.

Kaunokurjenmiekka, isotähtiputki, maariankello ja kirjopikarililja ovat jo tehneet mikroskooppisen pieniä alkuja. Akileijan siemenet kylmäkäsittelin jääkaapissa ja sain ne itämään.

Maariankelloa, ritarinkannusta ja valtikkanauhusta kylmäkäsittelyn jälkeen toukokuussa.
Maariankelloa, ritarinkannusta ja valtikkanauhusta kylmäkäsittelyn jälkeen toukokuussa. Nämä rasiat laitettiin hankeen helmikuussa. Ritarinkannus tosin lähtee kasvamaan ilman kylmäkäsittelyä.

Varhaiset siemenleikit – parhaat siemenleikit

Pelargonioita en ole koskaan kasvattanut siemenistä. Innostuin niistä senkin takia, että niitä pääsi kylvämään jo tammikuussa.  Aikainen kylväminen itsessään oli todellinen bonus. Pelargioniat myös koukuttavat, sillä niiden maailma on kiehtova. Tällä rintamalla aion jatkaa kokeiluja. Haaveissa on saada vanhoja pelargoniakantoja lisättyä.

Pelargoniat toukokuussa. Niiden lehdet ovat muuten tavattoman kauniita.
Pelargoniat toukokuussa. Niiden lehdetkin ovat kauniita. Kukat ovat vaaleanpunaisia – sitten joskus.

Kadonneen jäljillä

Muutamia perennoja esikasvatin sen takia, että ne olivat vuosien saatossa kadonneet puutarhastamme. Viime kesänä sain sinipallo-ohdakkeen ja punahatun palaamaan puutarhaamme siemenistä kasvattamalla. Nyt halusin saada maariankellon ja idänunikot takaisin. Tosin huomasin viikonloppuna, että molempia on tuloillaan kukkapenkissä, unikkoa jopa runsaasti. Ketoneilikkakin kasvaa sekä taimiruukussa että kivenkolossa. Eli vähän turhaa puuhaa.

Puhdas impulssiostos

Akileijat ovat puutarhassamme rikkaruohon asemassa. Jalo- ja lehtoakileijat olivat kuitenkin jännittävän värikkäitä, joten ajattelin monipuolistaa akileijakantaamme. Ei haittaa, jos ne risteytyvät keskenään entistä kirjavammaksi joukoksi, mikä todennäköisesti tapahtuu.

Akileijojen siementen kylmäkäsittely ja hidas itäminen saivat minut ihmettelemään niiden luontaisen reipasta levittäytymiskykyä. Idättämällä niitä sai etsiä suurennuslasilla mullasta. Itsekseen akileijat valitsevat kasvupaikakseen ankeat laattojen välit ja huonomultaiset kivenkolot ilman mitään mutinoita.

Lehtoakileijat noin kuukauden kuluttua jääkaapista poistamisesta.
Lehtoakileijat noin kuukauden ikäisinä (jääkaappikäsittelyn jälkeen).
Jaloakileijat parin kuukauden vanhoina (jääkaappikäsittelystä). Itävyys oli parempi kuin lehtoakileijan.
Jaloakileijat parin kuukauden vanhoina (jääkaappikäsittelystä). Itävyys oli parempi kuin lehtoakileijalla. Hitaita itäjiä ovat molemmat.

Se, miksi kylvin erilaisia malvoja, on itsellenikin arvoitus. Maurinmalva oli niin kertakaikkisen komea kasvi, että se oli pakko saada. Muut malvat, kuten kiiltomalva, jotenkin seurasivat vanavedessä. Molemmat malvat kasvavat kohisten.  Yhtä Party Girl –lajiketta kuljetan jääkaapin ja ikkunalaudan väliä ja mitään ei tapahdu itämisrintamalla.

Maurinmalvaa ja kiiltomalvaa - nopeakasvuiset taimet
Maurinmalvaa ja kiiltomalvaa – nopeakasvuista porukkaa.

Järkisyyt

Samettiruusuja kylvin sen takia, että niiden tuoksu karkottaa kirvat. Kirvoja taas tulee helposti latva-artisokkiin, joita innostuin kasvattamaan, koska niihin liittyvä ruuanlaitto herätti mielenkiintoni.  12 latva-artisokan taimea kasvaa reippaina maitopurkeissa ja odottaa kasvilavaan pääsyä.

Samettiruuun alkuja toukokuussa. Taitavat olla aika piskuisia alkuja kesän kukintaa ajatellen. Onneksi näitä saa puutarhaliikkeistä lisää:)
Samettiruusun alkuja toukokuussa. Taitavat olla aika piskuisia alkuja kesän kukintaa ja kirvojen karkoitusta ajatellen. Onneksi näitä saa puutarhaliikkeistä lisää:) Itse asiassa alut ovat aika vankkoja, sillä rasia on ollut tuuletusikkunan raossa. Taimet ovat karaistuneet tuuletuksen yhteydessä.
Latva-artisokan taimia toukokuussa.
Latva-artisokan taimia toukokuussa.

Ehkä myös johanneksensauramon voi laskea järkihankinnaksi. Se on kasvupaikaltaan vaatimaton ja sellaisia kuivia ja joutilaita paikkoja meillä maalla riittää. Ja onhan sen keltainen päivänkakkaramainen kukka kaunis!

Yksittäinen johanneksensauramo kasvaa mukissa. osa on koulittu omiin purkkeihin ja osa ei - eikä enää koulita.
Yksittäinen johanneksensauramo kasvaa mukissa. Osa sauramoista on koulittu omiin purkkeihin ja osa taas ei – eikä tässä vaiheessa enää koulita.

Jättikurpitsan kasvatuksen tausta on rationaalinen. Tonttimme reunoilla on oksista, lehdistä ja kompostin sisällöstä muodostuneita kasoja. Jättikurpitsa kasvattaa suuret lehdet ja suunnitelmissa on peittää nämä rytyläjät kurpitsakasvustoilla.

Itse kurpitsan kasvamisesta ei ole niin väliä. Jos ne kasvavat suuriin mittoihin, pääsemme pitämään kylätalolla kurpitsajuhlat tai tekemään halloween-lyhtyjä. Paras herkku kurpitsasta on ”friteeratut kurpitsankukat”, joita olen joskus matkoilla syönyt. Kukintoja toivonkin saavani sadoksi. Tämä loistava resepti löytyy muuten googlaamalla.

Jättikurpitsaksi on vielä pitkä tie

Jättikurpitsan kasvatus on parhaimmillaan todellista hifistelyä. En aloittelijana ymmärtänyt asian kompleksisuutta, kun repäisin huhtikuun lopulla siemenpussin auki. Siemenpussissa oli yhdeksän siementä, jotka työnsin multaan. Liotin siemeniä ensin pienen tovin. Viikko vierähti ennen kuin itämisen merkkejä näkyi.

Huolestuneena googlasin kasvatusvinkkejä. Opin, että tositekijät tilaavat tai pyytävät siemenet ammattikasvattajilta, pölytyksestä laaditaan sukupuu (kuten ravihevosten jalostuksessa) ja mantelinmuotoisia siemeniä viilataan tietystä kulmasta ennen istutusta. Lisäksi siemeniä pidetään kostean talouspaperin välissä ennen multaan laittoa, jotta ne imisivät kosteutta.

Kaikesta välipitämättömyydestäni huolimatta kaikki jättikurpitsan siemenet itivät ja nyt ne kasvavat silmissä. Tätä tarkoitan kirjaimellisesti. Otin taimista kuvan lauantaiaamuna ja vertailun vuoksi sunnuntaiaamuna. Kasvua oli tapahtunut sentin verran joka suuntaan.

Jättikurpitsat 12 päivää kylvämisestä, lauantaiaamuna
Jättikurpitsat 12 päivää kylvämisestä, lauantaiaamun tunnelmissa.
Jättikurpitsat 13 päivää kylvöstä, sunnuntaiaamun kasvuvauhdissa
Jättikurpitsat 13 päivää kylvöstä, sunnuntaiaamun kasvuvauhdissa.
Jättikurpitsat, 16 päivää kylvöstä. Varsilla alkaa olla kova työ kannatella sirkkalehtiä.
Jättikurpitsat, 16 päivää kylvöstä. Varsilla alkaa olla kova työ kannatella sirkkalehtiä ja ensimmäistä kasvulehteä.

Olen lukenut, että kurpitsan taimet eivät saa kasvaa liikaa, sillä sekin hidastaa kasvuun lähtöä ulkona. Mutta miten estän kasvamisen?

Kasvihuoneeseen

Yllätyslahjaksi saatu kasvihuone odottaa kasveja. Sen täyttämiseksi ehdin viime tipassa laittaa jotain kasvamaan. Kesäkurpitsat ja kurkut ovat nyt sirkkalehtivaiheessa.

Chilipaprikoita kylvin tammikuussa ja ne alkavat kukkia valkoisin kukin. Olen aivan vieraalla maalla chilieni kanssa. Katsotaan, tuottavatko taimet koskaan satoa. Nyt näyttää hyvältä.

Kasvihuoneen loput taimet pitänee hankkia puutarhaliikkeestä, sillä enää ei ehdi tomaattejakaan laittaa alulle.

Chilipaprika kukkii valkoisin kukin ikkunalla.
Chilipaprika kukkii valkoisin kukin ikkunalla.

Taimikivaa

Taimien kanssa leikkiminen talven selän taittuessa on ollut oma mindfulness-harjoitukseni. Taimien kouliminen ja suurempiin purkkeihin siirtäminen on ollut hauskaa. Perhe on hoitanut kastelun poissa ollessani. Välillä he ovat tiedustelleet, että ”Mitä noille oikein aiotaan tehdä?”  Varsinkin, jos olen järjestänyt kunnon multasotkun. Teini-ikäisen tyttären kaveri katseli taimipurkkeja järkyttyneenä ja kysyi: ”Miten teillä voi olla noin paljon maito- tai mehutölkkejä?”. Kyllä voi helposti, jos perheessä on maitoa ja mehuja juovia nuoria.

Taimipulmia

Taimien kasvatuksessa olen tehnyt muutamia mokia ja oppinutkin olen jotain. Seuraavaan järkeilyyn olen kokemuksen kautta päätynyt.

  • Vältä liikakastelu. Jos taimia kastelee liikaa, ne menevät veltoiksi ja jopa kuolevat.
  • Jos taimia kastelee liian vähän, ne menevät silloinkin veltoiksi ja löpsähtävät. Tästä ne tosin virkoavat nopeasti, kun saavat vettä juurilleen.
  • Riittävän suuri tai syvä purkki takaa sen, etteivät taimet kuivu niin helposti. Viilipurkit ovat haasteellinen purkkikoko, sillä pientä multapaakkua saa olla koko ajan kastelemassa.
  • Taimet pitää vaihtaa suurempiin purkkeihin ja parempaan multaan. Joitain pitää vaihtaa useaan kertaan.
  • Liian suuri purkki saattaa aiheuttaa sen, että taimi voi kasvattaa pelkkiä juuria. Näin kävi mm. johanneksensauramon kanssa. Ankeassa lounassalaattirasiassa huonossa mullassa taimet ovat paremmassa kasvussa kuin syvässä mukissa yksittäin kasvamassa. Toisaalta paalujuuriset salkoruusut taas tarvitsevat syvän purkin.
Johanneksensauramon juuret kuultavat läpinäkyvän astian läpi - tähän se aika sitten meneekin
Johanneksensauramon juuret kuultavat läpinäkyvän astian läpi – tähän juurien kasvattamiseen se aika sitten meneekin.
Sen sijaan nämä johanneksensauramot matalassa salaattirasiassa viihtyvät hyvin. Multakaa ei ole hääppöistä.
Sen sijaan nämä johanneksensauramot matalassa salaattirasiassa viihtyvät hyvin. Multakaa ei ole hääppöistä.
  • Liian huono multa pysäyttää kasvun. Ehdottomasti kannattaa ostaa se pari euroa kalliimpi multapussi. Kasvuvauhti ja taimien terveys on siten taattu. Mullan hyvä laatu on minusta todella tärkeä kasvutekijä!
Hyvää ja huonoa multaa käytetty koulimisvaiheessa salkoruusuille. Toiset kukoistavat ja toiset kutistuvat.
Hyvää ja huonoa multaa käytetty koulimisvaiheessa Chater`s Double -salkoruusuille. Toiset kukoistavat ja toiset kutistuvat.
  • Taimimulta (jota suositellaan) on mielestä kuivan pölisevää ja tiivistyy kovaksi kastelun myötä. Olen kylvänyt siemeniä sekä tavalliseen mustaan multaan että taimimultaan – molemmat ovat toimineet. Taimimullasta pitää vauhdikkaasti vaihtaa taimi parempaan kasvualustaan tai se jurottaa kasvamatta.
  • Liika kuumuus ja auringonvalo näännyttävät taimet. Taas ne löpsähtävät. Virkoaminen tapahtuu ilman viilentyessä. Sälekaihtimia kannattaa käyttää rajoittamaan suoraa auringon räkitystä.
  • Liika lannoitus saa kasvin järkyttymään. Kokeilin kaupan hyllyltä nappaamiani kevätlannoiterakeita. Ripottelin niitä tyhmyyksissäni ja ahneuksissani taimien juurille. Kasvien lehdet muuttuivat kirjaviksi, käpristyneiksi ja putoilivat. Tähän auttoi mullan vaihto. Nyt olen kokeillut kanankakkarakeita kasteluveteen sekoitettuna ja taimet voivat paremmin. Tässä kasvun vaiheessa multa riittää ravinnoksi lähes kaikille perennan taimille. Amatöörin ei ehkä kannata ottaa riskejä lannoitteiden kanssa.
Taimien tauteja -liika lannoitus pahimmillaan saa taimen menehtymään.
Taimien tauteja -liika tai vääränlainen lannoitus saa taimen pahimmillaan menehtymään.
Taimien tauteja -liika lannoitusta tällekin kasviparalle.
Taimien tauteja -liikaa tai väärää lannoitusta tällekin kasviparalle.
  • Taimipolte on hankalasti hoidettava vaiva. Ongelma voi olla mullassa tai siemenissä. Kurkun aluilla vika oli mullassa. Tsinnioillani taas ilmeisesti siemenissä.
Taimien kasvitauti kurkun taimissa - taimipolte näivettää varren ohueksi.
Taimien kasvitauti kurkun taimissa – taimipolte näivettää varren ohueksi.
Kurkut pelastettiin taimipoltteelta vaihtamalla uuteen multaan.
Kurkut pelastettiin taimipoltteelta vaihtamalla ne uuteen multaan. Tässä tapauksessa ensiapu toimi.
  • Osa taimista menehtyy kaikesta hoidosta huolimatta….
  • Minulle parhaat taimikasvatuspurkit ovat maito- ja mehutölkit. Niihin saa syväjuurisetkin taimet, kuten salkoruusut, kasvamaan. Maitotölkkien korkeuden voi itse säätää saksilla. Kokeilin myös muovisia suuria kertakäyttömukeja (olut), jotka toimivat hyvin.

Lopuksi

Taimikasvatuksessa tuli vastaan pieniä pulmia, jotka osittain onnistuin selättämään. Tämän hetken tunnelmat ovat ehdottomasti positiiviset.

Pohdinnassa on nyt se, minne taimet istutetaan. Se ei yleensä huoleta puutarhuria (ainakaan minua) siinä vaiheessa, kun siemenpusseja heitellään ostoskoriin tai verkkokaupan tilauslista venyy venymistään.

Ainoa järkevä teko esikasvatettujen taimien kanssa on luopua niistä. Toivon, että tuttavapiirissä on tänäkin keväänä mahdollisimman paljon taimien tarpeessa olevia mökki- tai kotipuutarhureita.

Vaikka muutama yksilö kutakin lajia riittää meille, kasvupaikkojen valmistelu on alkanut mökillä. Kasvihuone on kasattu, kasvilavoja rakennettu ja uusia kukkapenkkejä tehty. Lehti- ja kompostikasoja on täydennetty kurpitsoja varten ja jopa kylätien vanhaa kiviaitaa on perattu. Kiviaidan juurelle ja sen kivenkoloihin on tarkoitus istuttaa yllätyskukkia.

Alkaa olla aika pakata taimet laatikoihin ja aloittaa ikkunalautojen ja ikkunoiden pesu! Tältä keväältä tämä on tässä.

 

Please follow and like us:

4 thoughts on “Taimien esikasvatus on kohta maalissa

    1. Taimikasvatus on jännää puuhaa… Välillä tuntuu myös, ettei tämä ole ihan täysijärkisen puuhaa:) Ihania helteisiä toukokuun päiviä sinulle – nautit varmasti ”uudella” parvekkeellasi oleilusta!

  1. Vastavierailulla. Tämä oli todella hauska kirjoitus! Juuri noin se menee, into ja vihreän kaipuu on suuri ja lopulta kaikki paikat on täynnä taimia. Jännä sinänsä huomata miten eri lajien parissa me puutarhurit puuhaamme. Minulla ”varhaisia siemenleikkejä” edustavat joka vuosi orvokit sekä yksi matala minitomaattilajike. Nämä kasvavat hillitysti kasvivalon alla. Usein olen laittanut myös chilejä ja paprikoita, mutta nyt en ole pariin vuoteen jaksanut, niihin tulee niin helposti itikoita.
    Lisäksi vakiolajeihini kuuluu koristeheiniä, kesäpäivähattuja, salvioita ja jättiverbenaa. Nämä ovat vähän sellaisia kinkkisempiä, eli yleensä kylvöistä huolimatta ei tule niin paljon taimia. Samettiruusut ovat mulle vähän sellainen ”niitä nyt täytyy kylvää, kun ovat niin helppoja, tosin vähän tylsiä”. Ja tomaatit toki kylvän myös maaliskuussa.

    Yleensä joka vuosi sisällä kasvattamisen into talttuu siinä huhti-, toukokuussa, kun on paljon jo ulkotöitä ja ”unohdan” kylvää kurpitsat ja kurkut, ne pitää sitten hankkia valmiina taimina.

    1. Tässä helteessä sisällä kasvattamisen into on tosiaankin talttunut, jollei suorastaan romahtanut:) Kunpa voisikin kokeilla laajempaa siemenkirjoa! Minulle ovat taas uusia tuttavuuksia nuo sinun kasvattamat kasvit. Koristeheiniin olen törmännyt puutarhalehdissä ja ne ovat tosiaankin moneen paikkaan hyvä ratkaisu. On niin helppoa (siis minun) mennä sen nätin kukinnon perässä ja unohtaa muut puutarhan värit ja muodot – ja heinäkasvien liike. Kokeilen siis niiden kanssa kikkailua ensi keväänä. Jättiverbanan kanssa samoin. Piti ihan googlata, miltä se näyttää – huikean kaunis perenna. Ilmeisesti juurakoiden talvehdittaminen on tarpeen. Voimia puutarhan peruskunnostukseen. Pitäisi muistaa venytellä iltaisin, jotta selkä ei jumahda!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.