Rakentamista, Tuunaamista ja laittelua

Työkaluvaja rakennettiin vanhaan puuliiteriin

Aika moni mökkiläinen harmittelee säilytystilan puutetta. Meidän mökeillä erityisesti ulkosäilytystilat olivat minimaaliset. Esikko-mökillä pihakalusteille ja työvälineille ei ollut talveksi paikkaa lainkaan. Louhikko-mökillä meillä oli sentään 3 neliön kapea takavarasto rantasaunan takaosassa. Työkaluvaja oli siten pitkäaikainen haaveemme. Erityisesti syksyisin, jolloin ruohonleikkureille, kottikärryille, pihatyökaluille, letkuille, saaveille, pihakalusteille jne. piti keksiä talvisäilö.

Meitä harmitti vietävästi täyttää syksyisin rantasaunan pukuhuone pihatavaroilla. Sen myötä päättyi myös saunomiskausi.

Pihatyökaluja säilytetään ulkorakennusten seinustoilla, jossa ne ovat kätevästi käden ulottuvilla.

Voisiko vanhasta puuliiteristä tulla meille työkaluvaja?

Esikkomökin yhteydessä olevassa piharakennuksessa oli saunan yhteydessä vanha puuliiteri.

Esikko-mökin piharakennus on hyväkuntoinen mutta sillä ei ole meille käyttöä. Puuliiteri ja ulkohuussi (harmaa ovi) veivät puolet rakennuksen pinta-alasta.

Puuliiteri oli täpötäynnä halkoja ja kaiken maailman roinaa vanhoista polkupyöristä potkukelkkoihin. Erityisesti puutavaraa oli kuutioittain. Edellinen talon omistaja oli varastoinut massiivisen määrän klapeja pahan päivän varalle.

Puuliiterissä näkyivät eri vuosikymmenten elämän ja tavaran kerrostumat.
Liiterissä ei ollut juurikaan tilaa pihatyökaluille. Tai niitä ei enää löytänyt sieltä uudestaan.

Meillä ei ollut puuliiterille käyttöä, sillä käytämme halkoja ainoastaan saunan lämmitykseen. Lisäksi meitä hirvitti ajatus, mitä kaikkea maailman täysin ja sekaisin puuliiteri piti ”sisällään”. Koska olimme varastotilan vähäisyyden takia pakkoraossa, päätimme vetää työrukkaset käsiimme ja tyhjentää puuliiterin kaikesta roinasta.

Tästä tulisi meille se paljon kaivattu työkaluvaja!

Puuliiteri tyhjennettiin sorttiasemalle vietävästä tavarasta

5m x 3m x 2m = 30m3

30 kuutioita on aika paljon. Juuri sen verran meillä oli tyhjennettävää ja lajiteltavaa ennen, kun saisimme puuliiterin tyhjäksi. Ensi töiksemme perustimme pihamaalle omat kasat kierrätettäville materiaaleille. Pahvit, paperit, metallit, lasit, muovit ja sekajätteet läjitettiin omiin kasoihin.

Osa kierrätysjätteestä oli niin suurikokoista, että aina avulias serkkupoikamme pyydettiin hätiin peräkärryn kanssa.
Piikkilangalle ei keksitty uusiokäyttöä. Sen käyttö karja-aitana on nykyään kielletty. Mahdolliseen sotakäyttöön emme halunneet sitä säästää. Askartelukäyttöäkään emme sille keksineet. Painava rulla raahattiin siten sorttiasemalle.

Puuliiteri tyhjennettiin klapeista

Kun kaikki sorttiasemalle vietävä oli saatu kuorittua klapien joukosta, pääsimme asian ytimeen eli polttopuiden kantamiseen ulos vajasta.

Klapikasan koko veti meidät hiljaisiksi. Yksi ulko-ovistakin oli klapien peitossa.

Siirrettäviä puita varten oli ostettu 5 kappaletta 1,5 m3 vetoisia klapisäkkejä, joita aloimme täyttää. Liukuhihnamainen työskentely osoittautui tehokkaimmaksi: Yksi täytti pahvilaatikoihin klapeja, toinen juoksutti laatikoita ulos vajasta ja kolmas kippasi klapit säkkiin. Tämä prosessi toistui tuhansia kertoja.

Puuliiteri alkoi tyhjentyä ja maalattia pilkotti

Saatuamme 7.5 kuutiota klapeja sullottua säkkeihin, totesimme ostaneemme niitä liian vähän. Kuskasimme loppuja klapeja vielä kotikärryillä kylätien toiselle puolelle Louhikko-mökin rantasaunalle. Klapeja riitti ja riitti.

Kun kaikki polttopuiksi kelpaava oli saatu siirrettyä ulos, alkoi liiterin pohja häämöttää. Liiterin pohjaa eli maalattiaa peittivät enää pienet puupalikat, tikut ja tuohen kippurat.

Puuliiteri alkaa tyhjentyä. Takakulman ulkohuussi odottaa vielä purkamista.

Vajan sisäseinät ja –katto puhdistettiin. Vanhat naulat poistettiin. Suursiivouksen myötä hämähäkkien seitit ja ampiaispesät saivat häädön.

Puuliiterin ylisillä oli paljon poistettavaa pitkää lautatavaraa. Halusimme tyhjentää senkin alueen ja samalla tarkistaa rakennuksen katon kunnon.
Seinäpinnat rapsittiin puhtaiksi pölystä ja nöyhtästä.
Tyhjiä ampiaispesiä poistettiin vajan katosta kymmenittäin.

Puuliiterin ”aarteet” päivänvaloon

Halkojen joukosta löytyi jännittäviä ja mielenkiintoisia esineitä kuten vanhoja kirjoja, kenkälesti, lääkereseptejä, silitysrauta, reikäkauha, raastinrauta ja vanhanajan työkaluja. Jopa metallinen kantasormus nökötti maalattialla puumujun joukossa. Nämä eriskummalliset aarteet keräsimme talteen. Päätimme ihmetellä niitä joskus tuonnempana.

Poimintoja puuliiterin aarteista. Suosikkimme oli vanha nauloilla rei`itetty riivinrauta. Kuka kumma oli kantasormuksensa hukannut halkojen joukkoon?
Hyvän elämän opas 1800-luvun lopulta pätee kenties tälläkin vuosituhannella. ”Kuinka itse tulemme onnellisiksi ja teemme muutkin onnellisiksi” on aina ajankohtainen kysymys.

Puuliiterin tyhjentyessä huomasimme puhuvamme jo työkaluvajasta. Sellaiseksi se oli jo muuttunut mielikuvissamme.

Työkaluvajan lattiaa kuivatettiin kolme viikkoa

Kun kaikki eloperäinen aines oli lapioitu pois, jäi liiterin lattiaksi enää hiekan ja mullansekainen maa-aines. Jotta maalattia saatiin varmasti kuivaksi, päätettiin sen antaa kuivua rauhassa.

Ovia pidettiin auki päivin ja öin. Kesätuulen annettiin puhaltaa ovista ja ikkunoista. Onneksi sateesta ei ollut tietoakaan.

Työkaluvaja tuulettui kesän lämmössä. Ilma pääsi kiertämään vajan kolmesta oviaukosta. Viereinen harmaa ovi vie rakennuksen saunatiloihin.

Eroon täysistä klapisäkeistä

Lattian kuivumista odotellessa päätettiin vajan edessä odottavista klapisäkeistä päästä eroon. Kolme säkillistä polttopuita myytiin paikallisessa fb-ryhmässä. On hienoa, miten nykyään itselle tarpeetonta tavaraa voidaan netin välityksellä laittaa kiertoon. Aina löytyy joku, joka tarvitsee juuri ”sitä”.

Serkkupojan ystävällisellä traktoriavustuksella kaksi klapisäkkiä siirrettiin Louhikko-mökin tontin reunalle. Sen verran saisimme juuri ja juuri kymmenessä vuodessa poltettua.

Itse klapisäkki maksaa noin 10 euroa/kpl ja on todella kätevä keksintö. Täydet klapisäkit saatiin onneksi nopeasti pois pihasta.

Työkaluvaja suuremmaksi liittämällä siihen ulkohuussi

Puuliiterin ulkonurkkaan oli aikoinaan rakennettu kaksireikäinen ulkohuussi. Huussi oli tyhjä, sillä olimme asettaneet sen heti mökin ostohetkestä käyttökieltoon.

Hotelli helpotuksen ja liiterin väliset lautaseinät purettiin. Betoninen sokkelirakenne rikottiin lekalla. Ulkohuussin vanha ovi ja ulkoikkuna päätettiin säilyttää. Vaikka vajassa oli entuudestaan kaksi ovea, niin kolmas ovi ei ollut mielestämme liikaa. Huussin vanhasta ikkunasta saatiin myös mukavasti luonnonvaloa vajaan.

Ulkohuussin betonisokkelia madallettiin sen verran, että se jäi päälle kaadettavan sepelin alle. Ulkohuussiin vanha seinävalo ja valokatkaisija jätettiin paikoilleen. Tästä ei sitten tullutkaan meille kesäkanalaa.

Työkaluvajan oviaukko suurennettiin

Liiterin toinen ovi kaipasi korjaamista. Halusimme leventää oviaukkoa, jotta tulevaisuudessa hankittava päältä ajettava ruohonleikkuri mahtuisi ovesta sisään.

Oviaukon alareunassa olevaa hirttä jouduttiin tätä varten myös madaltamaan. Oviaukon kynnykseen (sahatun hirren päälle) laitettiin kattohuopakaistale suojaamaan puuosia.

Vanha oviaukko ennen leventämistä. Aukkoa levennettiin 30 cm viereiseen pystyhirteen asti. Oven alla oleva hirsi madallettiin. Hirttä ei katkaistu kokonaan, jotta rakennuksen jäykkyys säilyi.
Seinän alaosan hirttä jouduttiin madaltamaan, jotta oviaukkoa saatiin alemmaksi. Kattohuopapala näkyy kynnyksen päällä.

Työkaluvajan lattian rakennetta pohdittiin

Työkaluvajaan soveltuva lattiamateriaali askarrutti meitä kovasti. Koska vajan pohja oli maa-ainesta, huolena olivat puuttuvat salaojaputket ja maasta nouseva kosteus. Kosteus voisi pahimmillaan lahottaa lattian puurakenteet.

Lattian rakenteen pohtimiseen osallistuivat työkaverit ja naapurit. Ehdotuksia tuli monia ja kaikissa niissä oli hyvät ja huonot puolensa. Esim. filmipintaisen vanerilevylattian tai pontatun lautalattian alle olisi pitänyt tehdä puurunko ja porata betonisokkeliin riittävästi tuuletusaukkoja.

Kiviaines lattiamateriaaliksi

Päädyimme kestävään ja lahoamattomaan ratkaisuun eli kiviaineksista tehtyyn lattiarakenteeseen. Sellaiseen, joka tarvittaessa voitaisiin jopa uusiokäyttää.

Lattian kuivatus jatkui, joten meillä oli hyvin aikaa materiaalihankintojen tekoon.

Tilasimme paikallisilta toimittajilta tarvikkeet lattiaa varten (routaeristelevyt, sepelin ja betonilaatat).  Paikallinen rautakauppa toimitti pihallemme kaksi lavallista 30 x 30 x 5 cm kokoisia betonilaattoja sekä kaksi pakettia lattian eristelevyjä.

Betonilaatat odottavat asennusta.
Eristelevyt työkaluvajan lattialla

Paikallisen maa-ainestoimittajan kanssa saimme sovittua sepelikuorman vajaan (sisälle asti) toimittamisesta.

Eristelevyjen asentaminen – maapohjan eristäminen

Lattia oli vihdoinkin pölisevän kuiva. Pääsimme asentamaan lattiaan eristelevyjä. Koko lattia (reunasta reunaan) päällystettiin 5 cm paksuisilla, reunapontatuilla levyillä. Eristelevyjä oli kevyt käsitellä ja helppo työstää puukolla.

Tasaisen maapohjan päälle oli helppo ja nopea asentaa reunapontatut routaeristelevyt.

Sepelikerroksen levittäminen eristelevyjen päälle

Seuraavaksi odotimme soran saapumista. Eristelevyjen päälle oli suunniteltu levitettävän n. 30 cm paksuinen sepelikerros. Sepeliksi olimme valinneet raekooltaan 8-16 mm kokoisen kiviaineksen. Sepelin joukkoon emme halunneet kivituhkaa. Näin halusimme varmistaa, ettei mahdollinen maakosteus pääsisi tulevaisuudessakaan nousemaan maasta ylös.

Ammattilaisen käsissä sepeli siirtyi kuorma-auton lavalta kuormakauhalla levennetystä oviaukosta vajan perukoille asti.

Sepelin tasaaminen täryttimellä

Kun oikea määrä sepeliä oli siirretty sisälle, alkoi sepelin tasaus. Lautaa ja vesivaakaa apuna käyttäen saatiin sepeli levitettyä tasaisesti vajan lattialle.

Sepelin pinnan sai vaakasuoraan laudan ja vatupassin avulla.

Lopuksi sepeli tärytettiin täryttimellä. Sora saatiin tiivistettyä, vaikka yleisesti sideaineena käytettävä kivituhka olikin päätetty jättää pois.

Tunnin tärytyksen jälkeen sepelikerros oli riittävän tiivis.

Kun sepeli oli tasattu ja tärytetty, se jätettiin se kuivumaan kahdeksi päiväsi.

Sepelikerroksen paksuus oli 30 cm. Tilaa jätettiin betonilaattakerrokselle.
Tärytetty sepelikerros kuivumassa.

Betonilaattojen asentaminen

Kun kiviaines oli kuivunut, pääsimme viimeinkin latomaan betonilaattoja.

Betonilaattojen ladonta aloitettiin vajan takanurkasta. Reunimmaisten laattojen ja seinien väliin jätettiin 1 cm raot varmistamaan mahdollisen alhaalta päin nousevan kosteuden haihtuminen.

Betonilaattoja ladottiin sepelipedin päälle.

Laatoitettavan alueen reunimmaiset laatat jouduttiin leikkaamaan sopivan kokoisiksi. Betonilaatat leikattiin oikean kokoisiksi kulmahiomakoneella. Kuulosuojaimet ja suojalasit ovat ehdottoman tärkeät leikkuutyössä.

Reunimmaiset betonilaatat leikattiin rälläkällä sopivan kokoisiksi.

Työkaluvaja kalustetaan

Puuliiteri oli vihdoinkin muuttunut työkaluvajaksi. Enää puuttuivat kalusteet. Vajaan hankimme kaksiosaisen teräshyllykön, jonka jokaisen hyllyn luvattiin kantavan 70 kg.

Metallihylly koottuna. Siihen mahtuu rutkasti työkaluja ja muuta tilpehööriä.
Vihdoinkin kukkaruukut mahtuvat varastoon.
Työkaluvaja alkoi nopeasti täyttyä.

Seinillä on koukustoja ja nauloja, joihin voi ripustaa työkaluja. Jopa vanhat räsymatot löysivät paikkansa vajan lattialla.

Vanhoja työkaluja ripustettiin työkaluvajan päätyyn koristeeksi.

Lopuksi

Työkaluvajan tarvikkeiden hinnat olivat yhteensä noin 500 euroa. Saimme mielestämme 15 neliötä lisää ulkovarastotilaa hyvin edullisesti.

Olemme todella tyytyväisiä uuteen työkaluvajaamme. Tänä syksynä saimme jatkaa rantasaunan käyttökautta, sillä nyt ruohonleikkuri ja airot eivät olleet enää saunojien tiellä.

Vanhoja tavaroita on siirretty Esikko-mökin omaan ”maakuntamuseoon”. Siihen, joka sijaitsee toistaiseksi saunan pukuhuoneessa.

Tähän maakuntamuseoon pääsee ilman pääsymaksua. Oppaan saa tarvittaessa.

Syksyyn jäi sadekelejä odotellessa enää puretun ulkohuussin poltto.  Jälleen kerran pihan perällä paloi nuotio. Siitä toimituksesta onkin kuva lähes jokaisessa blogijutussamme.

Taas nousee savu.
Please follow and like us:

2 thoughts on “Työkaluvaja rakennettiin vanhaan puuliiteriin

  1. Näyttääpä suurelta määrältä klapeja. Me rakennettiin viime kesänä varastorakennus meidän mökille, kun meillä ei mitään varastoa ollut. Ja muutenkin aika pieni mökki, mihin ei mahdu sisälle kaikki. Nyt on hyvin tavarat suojassa.

    1. Klapeja oli totta vieköön runsaasti! Mekin pohdimme nyt, miten olimme ollenkaan pärjänneet aiemmin ilmna tätä uutta varastoa. Kiva kuulla, että olette saaneet tekin tavaranne suojaan. Mukavaa tulevaa mökkikautta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.