Heinäkuinen hankkeemme oli istuttaa syreeniaita näkösuojaksi ja pihapiirin yleisilmeen piristäjäksi. Eräänä sadepäivänä lähdimme työstämään pitkään hautunutta mökkipihan maisemointihanketta. Laajasta syreenikasvustosta lähdettiin muokkaamaan Esikko-mökin tontin rajalle kauan kaivattua syreeniaitaa.
Syreeni on klassinen suomalaisen pihan pensas
Mökkipihallamme kasvaa syreenejä kuten varmaan jokaisen muunkin pihalla. Ne kasvavat pääsääntöisesti omine nokkineen juurtuneina kasvustoina. Yleensä niitä ei edes huomaa, paitsi juhannuksen aikaan, kun ne avaavat kukkansa.
Syreenin sinililat, vaaleanpunaiset tai valkoiset tuoksuvat kukat kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen kesään. Syreeni herättää monissa myös paljon tunteita ja muistoja. Se on todellinen huokausten kasvi. En ole koskaan tavannut ketään, joka ei pitäisi tästä alkukesän yltiöihanasta kukkijasta.
Syreenin suosio perustuu myös sen helppohoitoisuuteen
Sille ei tarvitse tehdä juuri mitään ja pensas kukkii ja kukoistaa vuodesta toiseen. Syreeni myös leviää itsekseen juurivesoista. Se on kasvin sekä hyvä että huono puoli. Yhdestä syreenistä monistuu useita ja kasvi leviää puutarhassa itse haluamallaan tavalla. Ennen muinoin sitä myös jaettiin seutukunnan muihin pihoihin.
Mitä toivoimme uudelta viheraidalta?
Mielestämme Esikko-mökkimme pihan luonteeseen sopii viheraita. Tonttimme oli puiden kaadon ja risusavotan jäljiltä yleisilmeeltään vähän mielikuvitukseton. Se jatkui tasaisena ”lättynä” joka suuntaan. Myös naapurimme kaunis kuusiaita ja tontin toisella reunalla oleva vanha kiviaita herättivät innon saada viheraita.
Toivoimme viheraidalta myös pientä näkösuojaa mökkimme etupihan suuntaan. Jotta viheraita toimisi näkösuojana, sen tulisi olla noin 180 cm korkea.
Vapaasti kasvava pensasaidanne vai leikattava pensasaita?
Pensas- tai kasviaitoja on toinen toistaan kauniimpia. Jokaiselle löytyy varmasti toiveiden mukainen kasviaita. Olennaista on miettiä, mihin tarkoitukseen kasviaidan haluaa ja kuinka paljon on valmis käyttämään aikaa sen hoitamiseen.
Halusimme luonnollisen oloisen pensasaidanteen, jota ei tarvitse säännöllisesti leikata muotoon tai huoltaa sen suuremmin. Myös nopeakasvuisuus olisi etu.
Jos meillä olisi enemmän aikaa odotella viheraidan kasvamista, olisimme päätyneet perinteiseen ympäri vuoden vihreään kuusiaitaan. Ne ovat mielestämme viheraitojen aatelia. (Nyt kuusiaita oli poissuljettu vaihtoehto hidaskasvuisuutensa takia. Kuusiaidat vaativat myös säännöllistä leikkaamista, jotta pysyisivät kauniissa muodossa.)
Miksi juuri syreeniaita tai -aidanne?
Esikkomökin takana on suuri syreenikasvusto. Olimme leikanneet sen kertaalleen juuresta poikki ja nyt parin vuoden jälkeen kasvusto viheriöi entistä tuuheampana. Olimme jo hankkiutumassa siitä eroon, kun saimme hyvän vinkin. Siinähän meillä oli nenän edessä viheraidan tekoa varten taimipankki omasta takaa.
Syreeniaita tulisi siten taimien hankinnan suhteen ilmaiseksi. Sitä ei tarvitsisi huoltaa muutoin kuin vanhoja ja kuivuneita oksia leikkaamalla. Syreeniaita kasvaa nopeasti ja saavuttaisi näkösuojan ominaisuudet parissa-kolmessa vuodessa.
Lähdimme siten suunnittelemaan syreenien siirtämistä tontin toiselle reunalla viheraidanteeksi.
Syreenien irrottaminen maasta koneellisesti
Paikallinen viheralan toimija oli apuna, kun viheraitaa lähdettiin tekemään. Siirrettävä syreenikasvusto oli noin metrin korkuinen. Syreenien juuripaakut nostettiin maasta pienen kaivurin avulla. Koneen kauha raapaisi kevyesti syreenikasvustosta juuripaakun kerrallaan ja laski sen maahan. Pian tontillamme oli suuri kasa multaisia juuripaakkuja odottamassa siirtoa.
Syreenejä oli ulkonäön (lehtien muodon ja koon) perusteella kahta lajia. Aprikoimme, kumpaa niistä otamme käyttöön. Summamutikassa päädyimme ”toiseen” niistä.
Syreeniaita linjattiin 1.5 metriä tontin rajasta
Tontin raja, jonne syreeniaita tuli, on 50 metriä pitkä kaitale. Tarkistimme vielä kertaalleen kivipyykkien paikat ja vedimme noin 1.5 metriä rajasta linjanarun. Syreeniaita tulisi leviämään reippaasti joka suuntaan, joten sen kasvua (joka suuntaan) pitää jatkossa seurata.
Syreeniaita tehtiin kohopenkkinä
Syreeniaidan taimet piti istuttaa kohopenkkiin, sillä kovaan ja kiviseen maahan oli mahdotonta tehdä istutuskuoppia. Olimme neuvotelleet asiasta etukäteen viherliikkeen kanssa, sillä tarvitsimme heiltä multaa istutustyötä varten.
Ensin siistimme syreeniaidan linjaa muusta kasvustosta. Sen jälkeen syreenipenkin kohdalle tuotiin pienellä työkoneella multakasoja, joita levitimme lapion ja haravan avulla. Kohopenkki oli valmiina noin 80-100 cm levyinen ja 30 cm korkea multavalli.
Syreenin alkuja vesisaaveihin odottamaan
Paljasjuuriset syreenintaimet irroteltiin toisistaan ja laitettiin vesisaaveihin odottamaan istutusta. Suuremmat multapaakut jätettiin maahan sellaisenaan. Ne sietivät kuivalla maalla oloa, sillä monta päivää kestänyt jatkuva sade oli kastellut ne (ja meidät) perusteellisesti.
Syreenin taimet istutettiin seuraavalla tavalla
Istutuslinja merkittiin narulla keskelle multavallia.
Taimien istutusväli oli meillä 45 cm. Harvempaankin voi istuttaa, jos ei halua kovin tiheää kasviaitaa. Meidän istutustiheys olisi itse asiassa sopiva myös muotoon leikattavalle viheraidalle.
Multavalliin kaivettiin kuoppa, johon juurakko mahtui.
Kuoppa täytettiin puolilleen vettä ja odotettiin, että vesi imeytyy.
Juurakko asetettiin kuoppaan ja juuret peitettiin mullalla.
Juuren ympärille muotoiltiin käsin mullasta ”vallihauta”.
Multavalli täytettiin vedellä ja odotettiin veden imeytymistä.
Multaa lisättiin lopuksi sen verran, että taimen juuri peittyy.
Multa tiivistettiin kevyesti saappaalla (rikkomatta juuria).
Kohopenkki siistittiin taimien ympäriltä.
Syreeniaita, taimien typistäminen
Paras istutusaika syreeniaidalle on keväällä tai syksyllä. Keväällä istutetusta syreeniaidasta taimet typistetään. Syksyllä tehdyssä aidassa taimet jätetään seuraavaan kevääseen typistettäväksi. Koska meidän syreeniaita on tehty vastoin em. ohjeita keskellä kuumista kesää, taidamme näillä näkymin jättää taimet alkuperäiseen mittaan.
Syreeniaidan hoito – kunnon kastelua
Syreeniaidan muotoilu vähentää sen kukkimista. Aiomme antaa omamme kukkia kesäisin ja ylipäätään muotoilla sitä kevyesti vain tarvittaessa. Tänä kesänä tärkeintä on huolehtia syreenin taimien kastelusta. Olemme virittäneet letkut siihen malliin, että homma hoitunee sujuvasti.
Syreeniaidan juurelle levitämme vielä haketta, jotta rikkaruohojen kitkeminen helpottuisi. Hake tekee myös viheraidan yleisilmeestä siistimmän.
Saa muuten nähdä, minkä värinen syreeniaita meille tulee….Sehän jäi tässä hötäkässä arvoitukseksi.
Seuraana kesänä -21 syreeniaita oli lähtenyt hienosti kasvamaan
Keväällä tarkkailimme, näkyykö taimissa eloa. Kaikki alut selvisivät talvesta ja lähtivät kasvamaan! Samoin rikkaruohot. Nyt sitten panostamme kitkemispuuhaan.
Syreenihaave
Lopuista syreenin taimista olisi ihanaa saada syreenimaja. Sellainen puolikaaren muotoisen, jonka sisällä voisi kahvitella varjossa. Sitäpä lähdemme nyt suunnittelemaan!
Syreeniaidanteesta tulee todella kaunis sen kukkiessa. Hyvät pohjatyöt ja huolellinen istutus takaavat menestymisen. 😊😊
Syreenit on kyllä kestosuosikkeja. Se alkukesän hetki, kun nämä kukkivat, on joka kerta yhtä huumaava. 🙂
Miltähän aita näyttää nyt tänä vuonna?😊
Hei, Syreeniaita lähti hienosti kasvamaan! Samoin lähtivät rikkaruohot kasvamaan uudessa mullassa….Olemme aloittaneet syreeniaidan kitkemisen ja urakka jatkuu, kun aikaa liikenee. Jatkossa suuret puskat jättävät muun kasvillisuuden varjoonsa. Ei kun aidan tekoon!