Esikasvatuksen rintamalla olen malttamattomana odottanut pääseväni jatkamaan kesäkukkien kylvämistä. Pelakuut ja orvokit ovat jo pieninä taimina mutta petuniat ja muut ihanuudet ovat saaneet vielä odottaa siemenpusseissa. Kesäkukkien kylväminen tapahtuu kohdallani osittain suunnitellusti (pelakuut, orvokit ja kohta petuniat) ja osittain hetken huumasta. Jotkut siemenpussit ovat vaan niin houkuttelevia!

Viime kesänä margariinirasiassa esikasvatetut petuniat yllättivät kauneudellaan. Sen vuoksi olen panostamassa petunioiden kylvöön oikein kolmen siemenpussin voimalla. Petunioiden siemenpussit saavat vielä tovin odottaa vuoroaan.

Lähdin kylvämään yksivuotisia kukkia, joita en ole aiemmin kasvattanut siemenistä. Nyt kylvetään niitä ”hetken huuman hankintoja”.

LOBELIA

Sinistä lobeliaharsoa tavoittamaan

Harsomaisen valuva lobelia on perinteinen kesäkukka. Se on kaunis sellaisenaan amppelissa mutta toimii hyvin myös kukkapenkin reunuskasvina tai kesäkukka-asetelmassa väriläiskänä. Lobelialajikkeita on paljon. Perinteisin taitaa olla sinisävyinen.

Lobelian kylvöastiat

Lobelian siementen kylvöastioina luovuus on ilmeisesti valttia. Erilaiset munakennot ja rinkelirasiat toimivat kätevinä siemenrykelmien erottelijoina. Pieniä siemeniä ei kannata useaan kertaan siirrellä, joten helpointa on koulia koko multapaakku kerralla suurempaan astiaan. Itse halusin kylvää lobelian kerralla ruukkuun, josta siirtäisin kasvuston könttänä lopulliseen kasvupaikkaan. Tai korkeintaan riipisin paakun puoliksi.

Lobelian minimaaliset siemenet – onneksi pilleröidyt

Kylvin lobelian siemenet jakamalla yhden siemenpussin 8-9 taimiruukkuun. Kylvin kahta riippalobeliaa: ”Cambridge blue” ja ”Cascade Mixed”. Täytin ruukut taimimullalla ja kastelin mullan. Ripottelin pilleröidyt siemenet mullan pinnalle.

Lobelian siemenet ovat olemattoman näkymättömiä, joten siementen pilleröinti auttaa niiden käsittelyssä. Valkoiset ”pikkupillerit” myös näkyvät paremmin tumman mullan pinnalla.

Peitin kylvöksen muovilla. Lobelia itää valossa. Itäminen tapahtui reilussa viikossa. Kahden viikon kuluttua purkeissa näkyi vihertävän hentoa höytyvää, jonka kasteleminen oli haaste. Hiuskarvan ohuet taimet kaatuivat kumoon pelkän katseen voimalla.

Kylvöksen kosteana pitäminen tapahtuu yhä altakasteluna ja varovaisena sumutteluna. Lobelian kasvu on ilmeisen hidasta. Taimet näyttävät kuitenkin vahvistuvan hiuksen hienosti päivä päivältä. Ehkä näistä hitusista tulee vielä ”sinisenä vyöryvä kukkameri”.

JÄTTIVERBANA

Jättiverbanan lilanpunaiset kukinnot nousevat korkealle – jos idätykseni onnistuu

Jättiverbanaa olisi mukava saada daalioiden kanssa samaan kukkapenkkiin rikkomaan niiden pönötystä. Yrttitarhassa taas ne loisivat kivan boheemia tunnelmaa sen lisäksi, että olisivat hyvä perhos- ja mehiläiskasvi.

Jättiverbanan kylvö pitää aloittaa ajoissa. Helmikuun lopulla kylvin jättiverbanan siemenet kosteaan multaan. Ripottelin yhden siemenpussin kahteen viinirypälerasiaan, jonka pohjassa on valmiiksi reiät. Laitoin kylvökset kostumaan muovihupun alla viikoksi. Sen jälkeen työnsin ne muovipussissa jääkaappiin. (Tämä on ainoa poikkeus periaatteestani, että kylmäkäsittely tehdään ulkona).

Kylmäkäsittely kestää kuukauden verran, jonka jälkeen alkaa verbanan huoneenlämmössä idättäminen. Vielä pitää malttamattomana odottaa pari viikkoa, jotta pääsee näkemään, itävätkö siemenet.

TULISALVIA

Tulisen punainen tulisalvia

Tulisalvia on pidetty ulkokasvi, joka kukkii koko kesän. Itse asiassa tulisalvian ulkonäkö ei ole minun makuuni, vaikka ”näyttävä hehkuvanpunainen liekkimäinen kukinto” kuulostaa upealta. Kasvin kukat ovat todella punaisia, huh!

”St Johns fire”:n siemenet lähtivät kuitenkin testaukseen. Jaoin siemenpussin kahteen ruukkuun kostean kylvömullan päälle. Siemeniä ei peitetty mullalla. Kylvös toki suojattiin itämisen ajaksi muovilla. Tulisalvia ei itänyt ihan hetkessä. Reilun viikon kuluttua mullasta alkoi onneksi nousta pieniä alkuja. Ne pitää koulia kertaalleen ennen ulos vientiä. Vielä en tiedä, minne nämä istutetaan. Ehkä ruukkuihin. Onneksi kaikille kasveille löytyy aina paikka (tai ottaja).

TORVIKUKKA

Luulin ensisilmäyksellä torvikukkaa tavallista jännemmän näköiseksi petuniaksi

Se on kuitenkin oma erikoinen kesäkukkalajinsa. Kukkien pohjaväri vaihtelee keltaisesta, punaiseen, roosaan, lilaan ja muihin sävyihin. Myös lehtisuonet ovat poikkeavan väriset. Torvikukka iti viikon päästä kylvöstä ja nyt tutkin uteliaana sen hentoja sirkkalehtiä. Odotan innolla, miltä tämä hauska ”vappuhuiska” näyttää kesällä, kun se kukkii täydessä hehkussaan!

Kesäkukkien kylväminen on vauhdissa

Kesäkukkien esikasvatus on vauhdissa maalis-huhtikuussa. Monia lajeja ehtii kylvää toukokuussakin, suorakylvöistä puhumattakaan. Suorakylvöt ovat minun makuuni. Esimerkiksi tsinnian esikasvatuksesta olen luopunut, sillä lopputulos oli kokemukseni mukaan parempi suorakylvönä (kesäkukkapohdintaa aiemmassa blogijutussa http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/yksivuotiset-kesakukat-yllattavat/). Taimista kasvoi ulkoilmassa vahvat ja napakat.

Itse asiassa olisi kiva testata, kuinka moni kesäkukka oikeasti tarvitsee esikasvatusta. Miten mukavaa ja helppoa olisi huiskia siemeniä suoraan maahan!

Hyviä kylvöjä sinulle!