Aurinko paistaa. Nyt sen kanssa tasapainoillaan. Kaivattua valoa on jossain paikoin liikaa ja joitain kasveja taas pitää saada valoon elpymään. Viikonloppu maalla oli kiireinen. Talvehtivat pelakuut tuotiin lämpöön ja valoon. Havut taas suojataan auringon paahteelta. Nyt onkin viimeiset hetket tehdä se.

Kevätaurinko paahtaa havukasvit karrelle

Maassa on yhä paksu lumikerros, jota aurinko sulattaa kovalla vauhdilla. Nuoret havukasvit ja alppiruusut ovat vaarassa kuivua, kun kevättalven aurinko haihduttaa niistä vettä. Juuret eivät jäätyneestä maasta kykene vielä imemään kosteutta mutta kasvin yhteyttäminen on jo täydessä käynnissä.

Kasvin kuivuminen näkyy oksien ja havujen ruskettumisena tai koko kasvi saattaa kuolla. (Näin meillä on joskus käynyt parin alppiruusun taimen kanssa.) Kasvin suojaaminen onnistuu hengittävän varjostuskankaan tai havunoksien avulla. Pienen kasvin ympärille voi rakentaa kepeistä tukikehikon, johon kankaan voi kiinnittää.

Yhtenäinen kevätsuojaus on esteettistä

Yhtenäisyyden estetiikka oli meillä aiemmin huomioitu. On kivannäköistä, että kaikilla kasveilla on samanlaiset keväthuput. Olin pari vuotta sitten ommellut vihreästä varjostusverkosta käteviä suojahuppuja kasveille.  Tosin jo viime kevättalvena totesin huppujen käyneen kasveille pieniksi. (Olin tehnyt niistä liian napakat, jottei tuuli veisi niitä mennessään.)

Nyt en kaikessa kiireessä löytänyt vanhoja pinkeiksi käyneitä huppuja. Suojaamisella alkoi olla kiire. Koska havujen suojaaminen olisi pitänyt tehdä jo tammi-helmikuussa ja aurinko loimotti taivaalla, päädyin hätäratkaisuun. Otin käyttöön vanhoja pussilakanoita ja kankaita ”matonkudekopasta”. (Vihdoinkin näille tulee käyttöä, sillä räsymattoa näistä ei kukaan näytä saavan aikaiseksi, mietin.)

Havut suojataan unten maille

Lasten pussilakanat olivat täydellisen kokoisia huppuja havukasveille! Myös tyynyliinat sujahtivat helposti pienten alppiruusujen päälle. Vanhoja pöytäliinoja kieputin tuijien ympärille. Ohueksi hiutunut lakanakangas hengittää siinä missä säkkikangaskin. Itse asiassa nämä hassut hippiäiset puutarhassa näyttivät mukavilta. Taidanpa säästää kankaat ensi talveen!

Puutarhan hassut hippiäiset esittäytyvät

Lumikuormasta vapauttaminen – pallotuija kärsii

Monirunkoisessa havupuussa painava lumi saattaa murtaa oksia. Näin on käynyt pihamme pallotuijalle, jonka entinen komeus on mennyttä. Jälkiviisaana voin todeta, että tuija olisi pitänyt sitoa kasaan ennen lumentuloa.

Tuijat kestävät hyvin leikkaamista, joten teen sille huhtikuussa kauneusoperaation. Katsotaan, lähteekö se uudelleen pörhentymään.

Talvehtivien pelakuiden kunto

Pelakuut ovat talvehtineet kylmässä varastohuoneessa, jossa lämpötila on aina peruslämmöllä (+7 astetta). Talvehtiminen on onnistunut parhaiten niillä pelakuilla, jotka ovat olleet valossa ikkunaa vasten. Harmi, että ikkunallisia paraatipaikkoja on kukille aivan liian vähän. Myös suurissa ruukuissa talvehtiminen on sujunut paremmin kuin pienissä. Ilmeisesti multa on säilyttänyt niissä tarvittavan kosteuden paremmin.

Pelakuiden keväthoito

Nostin pelakuut saunan pesuhuoneen lattialle. Ei mikään kaunis näky. Rapsin pelakuista kuivuneet osat pois. Pienen miettimisen jälkeen leikkasin aneemisesti sojottavat lehtien ja oksien huitukatkin katki.

Suihkutin kasvit lopuksi lämpimällä vedellä ja nostin olohuoneen ikkunalle elpymään. Pelakuiden mullat vaihdan keväämmällä, kun ne ovat toipuneet tästä ensimmäisestä muutoksesta.

Muutamassa pienessä ruukussa ei näyttänyt olevan enää elämää. Annoin niille kuitenkin saman hoidon kuin muille kavereille. Reilua antaa niillekin mahdollisuus.

Pistokkaiden ottamisessa olen surkea. Pelakuiden siemenkasvatus sujuu minulta paremmin. Näitä siemenistä kasvatettuja mökkipelakuita ei kannata lisätä pistokkaista, sillä taimia on kasvamassa ikkunalaudalla runsain mitoin. Sen sijaan kaupungissa huoneenlämmössä talvehtineita ”erikoispelakuita” voisi jossain vaiheessa muotoilla pistokkaita ottamalla.

Entäs daalian juurakot?

Ropsautin tilkkasen vettä daalian juurakoille, joita talvehtii kellarissa ja kylmissä varastoissa. Olen yhä loukkaantunut daalioilleni viime kesän johdosta. Hienon alun jälkeen ne saivat ilmeisesti jonkinlaisen aurinkoshokin kuumalla terassilla ja jättivät kukkimatta. Laitan daalian juurakot esikasvatukseen vasta huhtikuun alussa. Suurin osa päätyy tänä vuonna kukkamaahan ja vain osa saa jäädä ruukkuihin kasvamaan. Kivaa päästä suunnittelemaan uutta daaliapenkkiä!

Miten mukavaa tehdä puutarhatöitä hankien keskellä!