Kesäkukat ovat kukkineet värikkäinä ryöppyinä tänä kesänä. Petuniat, orvokit, samettikukat, kehäkukat, tsinniat, tulilatvat, pensaskrassit ja iki-ihanat salkoruusut ovat olleet ilonamme. Kun kasvattaa kesäkukat siemenistä, esikasvatuksen pienet vaivat ja sotkut tulevat kesän mittaan ruhtinaallisesti palkittua. Erinäköisiä ja eri aikaan kukkivia kesäkukkia riitti ripoteltaviksi ruukkuihin, koreihin ja tilkkeeksi kukkapenkkeihin.
Miten kesäkukkien esikasvatus sujui?
Kaikki kesäkukat lähtivät hyvin kasvamaan lukuun ottamatta torvikukkaa, josta en saanut kasvatettua yhtään elinkelpoista yksilöä. Lobeliat kukkivat lopulta, vaikka lähellä toisiaan kasvaneiden alkujen versot sotkeutuivat tiukasti kiinni toisiinsa.
Torvikukan kasvatuksesta aion luopua mutta lobelioita aion jatkossakin kasvattaa. Kasvatusmokasta viisastuneena pidän lobelioiden taimipotteja riittävän erillään toisistaan, jotta ne saisi siirrettyä siististi (ilman takkupalloja) lopulliseen kasvupaikkaansa.
(Kesäkukkien kasvatuksesta voi lukea blogijutussa: http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/yksivuotisten-kesakasvien-yhdisteleminen/.)
Jättiverbanasta tulikin jätti, eikä mini
Suurin yllättäjä kasvamisen loppukirin suhteen oli jättiverbana. Sen itäminen ja kasvuun lähtö olivat hidas ja kitulias prosessi. Siirrettyäni toukokuussa muutaman millimetrin mittaiset taimet ruukkuun, alkoi tapahtua. Kesän mittaan miniverbanoista venyi omenapuun alla parimetriä huiskaleita, joiden kukinnot tosin jäivät melko vaatimattomiksi.
Puutarhanhoito lähtee optimistisesta asenteesta, myös jättiverbanoiden suhteen. Aion talvettaa verbanaruukun kellarissa toivoen, että ensi kesänä jättiverbanan juurakko lähtisi kunnon etumatkalta kasvuun. Ehkäpä ensi kesänä pääsen fiilistelemään oikein kunnolla jättiverbanoiden muhkeista sinililoista kukinnoista!
Kesäkukat kasvoivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin…
Keskitytäänpä kuitenkin onnistumisiin, eikä kasvatusmokiin! Seuraavissa kuvissa kesäkukat kukkivat parhaimmillaan.
Petunioiden syvää sineä ja pieniä väripilkahduksia
Ainoa pieni miinus petunioiden hoidossa on tahmeiden kukintojen nyppiminen. Se kuitenkin kannatti tehdä, sillä petunia tuuheutui ja kasvatti uusia kukkia koko kesän ajan. Tänään, syyskuun 1. päivänä, osa petunioista alkaa olla poisheitettävässä kunnossa.
Hehkuvan punaiset kesäkukat – tulilatvat kuohuviinin jäähdytysastioissa
Tulilatva oli helppo ja kestävä kesäkukka. Se viihtyi parhaiten suojassa suoralta auringon paahteelta. Tosin niin viihtyivät kaikki muutkin kesäkukat.
Orvokit eri väreissä – monen lempi kesäkukat
Orvokkien kasvattaminen on hidasta puuhaa. Minulta meinasi usko loppua, sillä vielä toukokuussa taimet olivat vielä pieniä. Monelle orvokki on se ”ainoa oikea kesäkukka”. No onhan se ihana! Varsinkin sinisen lilat orvokit.
Kasvettuaan täyteen mittaansa orvokit jaksoivat kukkia koko kesän. Niiden kuivuneita kukintoja piti jatkuvasti nyppiä. Elokuussa annoin periksi ja leikkasin kasvustot alas.
Talvehdittavat kesäkukat – daaliat kukkivat parhaiten puolivarjossa
Daalioiden kanssa olen pitänyt ”välivuoden”. Keväällä en ehtinyt tehdä suunnittelemaani daaliapenkkiä, joten sujauttelin juurakoita kasvamaan sekä ruukkuihin että maahan. Sitkeimmät kukkivat tänä kesänä kesäkurpitsapellossa!
Oranssit kesäkukat – samettikukkia erilaisin kukinnoin
Samettikukat olivat kesällä pitkään rääpäleitä, sillä ilman vettä nekään eivät sentään lähde kasvamaan. Onneksi elokuussa satoi välillä oikein kunnolla. Parhaimmillaan samettikukasta tulee melkoinen ”pensas”.
Romanttiset kesäkukat – asterit
Astereista olen tämän kesän kukkien perusteella kovinkin innostunut. Monivuotisten astereiden kirjo on laaja, samoin yksivuotisten. Nämä kesäkukat olivat ehkä se ”kauden yllättäjä”. Ihania vanhanajan henkisiä syyskukkijoita!
Klassikko kesäkukat – kehäkukat kylvettiin meillä myöhään
Sydämeni kesäkukat – salkoruusut
Kukkivaa salkoruusua ei voi ohittaa ilman sykkeen kohoamista. Miten kasvi voikaan kukkiessaan olla sellainen runsaudensarvi! Viime vuonna kukkimatta jääneet salkoruusun alut selvisivät talvesta ja kukkivat rehevinä tänä kesänä.
Jokainen kukinto oli yllätys, sillä en enää muistanut, mitä alkuja olin minnekin istuttanut.
Ehkä kuitenkin ne parhaimmat kesäkukat – kesäkukkaniityt!
Tänä kesänä meitä suomalaisia on monilla paikkakunnilla hemmoteltu kesäkukkaniityillä. Myös meillä päin on useita kukkivia niittyjä. Kävimme eräänä iltana ystäväporukalla keräämässä kesäkukkia. Mikä värien paljous!
Oih, tätä postausta olen odottanut. Niin kaunista kukintaa! <3 Nuo asterit ja salkoruusut, hurjan kauniita, ja daaliat ja kaikki. Nyt näitä kuvia ja tunnelmia talteen talven varalle. Ihanaa syyskuuta! 🙂
Kiitos, ihanaa syksyä myös sinulle!
Mitä kukkarunsautta ja leiskuvia värejä! Minusta jättiverbena kannattaa ehdottomasti talvettaa kellarissa, vaikken ole sen siemenkasvatusta koskaan kokeillutkaan. Kun vertasin toisten bloggareiden taistelua tammikuussa alkaneesta siementen kylvämisestä ja minikokoisten taimien hitaasta kasvamisesta oman talvetetun jättiverbenani parin kuukauden vaivattomaan esikasvatukseen, niin helpolla pääsin. Verbena oli jo heti kesäkuun alusta reilun kokoinen ja aloitti kukinnankin todella aikaisin, joten en edes aio yrittää sen kasvatusta siemenestä. Perhosilla on siinä oikea paratiisi, sillä koko puskalla on nyt leveyttä n.1,5 metriä ja kukintoja pitkälti toistasataa. Mukavaa alkanutta syyskuuta!
Kiitos kovasti verbanan kasvatusvinkistä! Hienoa kuulla, että talvettaminen voisi onnistua! Ihanaa lämmintä syksyä sinulle ja puutarhallesi!