Pienten lasten idätyskokeiluissa opitaan, että siemen tarvitsee kosteutta ja lämpöä sekä happea itääkseen. Yleensä siemenet itävät peitettynä. Näillä eväillä saadaan ruusupavun siemen itämään ja kasvamaan huimaa vauhtia ikkunalaudalla. Kasvin juurien kehittymistä voidaan seurata läpinäkyvän muovimukin kyljestä. Tämän ”koululaistiedon” pohjalta olen lähtenyt itsekin ponnistamaan omassa puutarhaharrastuksessani. Nykyään teen siemenkätköjä muovimukin sijasta puutarhaan.
Siemenet tarvitsevat joskus erikoiskäsittelyjä itääkseen
Siementen kylmäkäsittely on puuha tai pulma, johon väkisinkin törmää erityisesti monivuotisten kasvien kasvattamisen yhteydessä.
Kylmän kauden vaatimukselle on järkevä syy. Siemen turvaa sen, ettei se loppukesällä pudottuaan maahan lähde ”väärään aikaan” talvea vasten kasvamaan. Kenties se tietää, että pakkanen saattaisi tuhota alussa olevan hennon kasvun. Kylmäkäsittelyssä siemenen lepokausi katkeaa ja lämmön lisääntyessä se alkaa itää, eli yleensä keväällä.
Siementen vaatimat ympäristövaatimukset ovat sellaisia, joita luonnossa järjestyy ilman ihmisten asiaan puuttumista. Mutta tietenkin me ihmiset puutumme tähänkin asiaan.
Perennan siemenet kylvän loppusyksystä tai talvella ulos
Olen harrastusmielessä kokeillut erilaisia tapoja luoda siemenille kylmiä kausia. Välillä jääkaapissa toteutetut kylmäkäsittelyt ovat onnistuneet ja välillä ei (blogikirjoitus http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/siementen-kylmakasittelytaistelu-luonto-vastaan-yksi/). Nykyään toimin yhteistyössä luonnon kanssa ja annan sen hoitaa homman. Kylvän kaikki monivuotisten kasvien siemenet suoraan ulos. Enää ole turhan tarkka edes siitä, onko siementen kylmäkäsittely tarpeen vai ei – pihalle vaan!
Siemenkätköjä puutarhassa
Aloitan monivuotisten kukkien siementen kylvämisen loppusyksystä ja teen kylvöjä pitkin talvea. Upotan kylvölaatikoita kukkapenkkeihin ja kasvilavoihin sinne, missä näyttää olevan sopiva rako. Avainjuttu minulle on kylvöksen nimeäminen, sillä en välttämättä muista kahdenkaan mökkireissun välillä, mitä olen minnekin kylvänyt.
Siemenkätköjä on siellä sun täällä….
Talvemmalla kylvölaatikoiden upottaminen routaiseen maahan ei tietenkään ole mahdollista. Silloin kylvän siemenet kylvölaatikoihin ja kerään niitä laakeaan muoviseen reikälaatikkoon (entiseen leipomon kuljetuslaatikkoon).
Peitän kylvökset harvalla katekankaalla tai varjostuspeitteellä. Lopuksi vedän narun laarin ympäri. Toivon, että tämä viritelmä estäisi lintuja ja jyrsijöitä temmeltämästä siementen joukossa.
”Leivoslaari-systeemi” on siitä kätevä, että sinne voi talven mittaan inspiraation sattuessa viedä pikkuhiljaa lisää kylvöksiä. Lisääminen päättyy siihen, kun laari on lumikinoksen peitossa. Kylmäkäsittelyn kylvöaika on loka-helmikuussa. Vielä siis ehtii siirtää kylvöksiä ulos muutamaksi viikoksi.
Mitä monivuotisia kasveja kylvän ulos?
Itsekerätyistä siemenistä olen kylvänyt niitä, joiden taimia tarvitsen lisää. Erityisesti kaipaan loppukesän kukkijoita. Keskikesällä kukkien tulva on taattu. Loppukesän ja –syksyn kukkijat ilahduttavat vielä syksyn saapuessa. Syysleimu, syyshohdekukka ja isohirvenjuuri ovat sen vuoksi kylmäkäsittely-listallani ja niitä onkin kylvetty useaan kylvölaatikkoon.
Joitain kylvöjä kokeilen uteliaisuudesta (kuten pukinparta) ja joitain itsepäisyydestä (en ole onnistunut aiemmin).
Seuraavia siemeniä on parhaillaan puutarhamme kätköissä multaan upotettuina.
- mooseksenpalavapensas (valkoista ja punaista, itsekerätyt siemenet)
- alppipiikkiputki (itsekerätyt siemenet)
- syyshohdekukka (itsekerätyt siemenet)
- punapäivänkakkara (itsekerätyt siemenet)
- syysleimu (itsekerätyt siemenet)
- akileija ”Miss Huish” (itsekerättyjä siemeniä)
- isohelokki (siemenpussista)
- pukinparta (itsekerätyt siemenhaituvat. Tästä kummasta Carl von Linnén ”kellokukasta” kirjoitin blogissani http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/kasvimaailman-kummallisuuksia-sormustinkukka-monstrosa-ja-aamuvirkuille-nayttaytyva-pukinparta/)
Uutena yrityksenä yritän idättää kaupan siemeniä, joita en viime keväänä saanut itämään. On kyllä ihme, jos vanhat siemenet ruttuisista siemenpusseista heräävät eloon…. Mutta eihän näitä mokomia poiskaan voi heittää?!
- kaunopunahattu, valkoinen ”white swan”
- sulkavaleangervo
- tarhajalomalva ”partygirl”
- virginiantädyke
- kellolaukka
Siementen ulkokäsittelyn- ja kylvön hyötyjä
Ulkokäsittely on kätevää monesta syystä. Se on vähemmän sotkuista ja tilaa kasvatukseen on rajattomasti (no, verrattuna jääkaapin hyllyihin). Keväällä kasvamaan lähtevät taimet ovat napakampia ja vahvempia sisäkasvatettuihin verrattuna. Ne ovat tottuneet viileään, eikä niitä tarvitse siihen erikseen totuttaa. Ulos kylvettäessä ei tarvitse olla niin tarkka, tarvitseeko kasvi kylmää kautta itääkseen. Kylmäkäsittely on harvoille kasveille haitaksi.
Keväinen auringonpaahde ja tuuli vaarana
Ulkokasvatetut taimet elävät myös vaarallisempaa elämää kuin sisäkasvatetut serkkunsa. Kevätauringon paahde ja tuuli (yllättävän pienikin sellainen) on vaarallinen yhdistelmä. Pienet taimet kuivahtavat helposti. Näin kävi harmillisesti viime keväänä osalle taimistani. Hyvin alkuun lähteneet sirkkalehdet katosivat kahden mökkireissun välissä.
Tämän vuoksi olen jo alun perin sijoittanut ”leivoslaarini” tuulensuojaiseen paikkaan suuren katajan juurelle. Kateharsoa en tänä keväänä nykäise pois liian aikaisin. Lumien sulaessa aion olla valppaana ja seurata kasvuston kosteana pysymistä – sikäli kun se mökkiläisenä on mahdollista.
Vielä ehtii kylmäkäsitellä ja kylvää
Tyhjennän mielelläni siemenvarastojani mutta en raaski heittää itsekerättyjä siemeniä pois. Jos haluat kokeilla itsekerättyjen siementen kylvöä ja tarvitset siemeniä, laita sähköpostiini esikossa@gmail.com helmikuun aikana viesti. Ainakin muutamalle pystyn jakamaan niitä.
Siementen kasvuunlähdöstä en anna yhtään mitään takuita, enkä edes siitä, ettei sekaan ole eksynyt muita jänniä lajikkeita. Siemenet ovat siistimättömiä eli niiden seassa on roskia ja mujetta. Osa siemenistä tarvitsee kylmäkäsittelyn (KK). Osa on kokemukseni mukaan itänyt ilmankin.
Siemenet eivät maksa mitään, lähetän ne kirjekuoressa yhdellä postimerkillä. Postimerkin hinnan voi laittaa naisyhdistyksemme hyväntekeväisyystilille. Päivitän blogin siemenlistaa tarvittaessa.
Seuraavia siemeniä löytyy:
- syyshohdekukka KK
- syysleimu KK
- pukinparta (KK?)
- valtikkanauhus (toissa kesän siemeniä)
- salkoruusu, sisäkylvöön (vaaleanpunainen, kerätty 8-haaraisesta jätistä)
- salkoruusu, sisäkylvöön (mustanpunainen watchman)
- maurinmalva (ehkä kylväisin sisälle ja ulos)
- ritarinkannus (tumma lila, tai onkohan se sininen)
- isotähtiputki (valkoinen) KK
- sormustinkukka (pinkki)
Hei kiitos ihanasta ideasta. Jos vielä sinulla jäljellä maurinmalvaa, isotähtiputkea, pukinpartaa ja mustanpunaista salkoruusua jäljellä, niin olisin ikionnellinen😍lähetän sinulle vastineeksi jotain kivaa😀
Jep, kyllä on! Laita osoitteesi sähköpostiini esikossa@gmail.com niin laitan heti matkaan! Kylvöonnea! Kiva olisi myöhemmin kuulla, miten lähtivät itämään!
Olipa kiva juttu, kun itsekin olen yrittänyt talvikylvöjä. Lähinnä olen onnistunut kaksivuotisilla. Ja sitten olen siirrelty itsestään kylväytyneitä perennoja. Täytyykin kokeilla noita listaamisiasi.
Kyllä se onnistuu! Lähetän mielelläni sinulle koekaniineja:)
Hyvä postaus! Itsellänikin on parisenkymmentä eri perennaa hangen alla odottamassa kevättä. Osan tein syyskylvönä, osan laitoin tammikuussa ruukuissa hankeen. Jännittävää odotella niiden itämistä. Upean näköisiä syyshohdekukkia! Toivottavasti omasta kylvöksestäni tulisi tuon värisiä. Tsemppiä kylvöillesi ja mukavaa viikkoa! 🙂
Onnea kylvöillesi! Tuskin maltan minäkään odottaa lumien sulamista ja ensimmäisten vihreiden haituvien esille nousua:) Vielä muutama kippo menee puskan juurelle värjöttelemään…Mukavaa kevään odotusta!
Ihana tieto paketti. Täytyypä kokeilla tuota talvi kylvöä ja kylmä käsittelyä kaupan siemenille.
Täälä Rovaniemellä onvielä lumimaassa voisin kokeilla kylmä käsittelyä. Jos sinulla löytyisi jotain siemeniä olisin kiitollinen. Esim. dalkkoruusu. Sormustinkukka, syysleimu mutta muutkin mielenkiintoiset käy.