Ulko-oven sanotaan olevan talon käyntikortti. Se antaa ensivaikutelman koko talosta ja jopa talon väestä. Meidän ulko-oven luoma vaikutelma ei liikoja lupaillut. Lähes joka kerta ovea avatessa vilahti mielessä ajatus siitä, että ovi tosiaankin tarvitsi jotain ehostusta. Ulko-oven kunnostus toteutettiin siten yhtenä mökki-etätyöläisen iltaprojektina.
Ulko-oven kunnostus vai uusi ovi? No kunnostus tietty!
Joku saattaisi vaihtaa ulko-ovensa vasta kun siinä on jotain suurempaa vikaa. Uudet ulko-ovet ovat myös kalliita. Ne saattavat maksaa tuhansia euroja. Sitä katastrofin vaihetta en aikonut jäädä odottelemaan. Pienellä kunnostuksella uskoin saavani ulko-oven siistimpään kuntoon.
Mitä halusin ulko-ovelta?
Oven täytyy tyylillisesti sopia kokonaisuuteen.
Olko-ovi näytti ulkoa päin vanhalta ja haalistuneelta. Se oli kuitenkin alkuperäinen ja sopi tyylillisesti 60-luvulla rakennetun mökkimme henkeen. Päätin pitäytyä oven alkuperäisessä tyylissä.
Suomen sää
Suomen ilmasto-olosuhteet lämpötilan vaihteluineen ovat oville ja niiden pintakäsittelyille ongelmallisia. Ovet elävät lämpötilan ja kosteuden myötä. Varjoisalla puolella ja katoksen alla ovet ovat hivenen suojassa. Aurinkoisella puolella ovien pintakäsittelyt sen sijaan haalistuvat ja himmenevät.
Ulko-oven kunnostus alkoi alkuarviolla
Kunnostuksella halusin korostaa ulko-oven 60-luvulle ominaista tyyliä, mallia ja materiaalia.
Ulko-ovemme oli hyvässä kunnossa, vaikkakin kulahtanut. Oven runko oli suora ja oven helat olivat kunnossa. Ainoastaan tammioven ulkopuolen lakattu pinta kaipasi kunnostusta.
Ulko-oven kunnostus jatkui irrotettavien osien poistolla
Aluksi ulko-ovesta poistettiin nimikyltti, puinen vedin ja kuparinen potkupelti. Avainpesä ja ovikellon väännin jätettiin kuitenkin paikoilleen.
Ulko-oven kunnostus eteni – hiottiin, lakattiin, hiottiin ja lakattiin
Oven huonokuntoisesta pinnasta poistettiin vanha lakka hiekkapaperilla. Kun oven pinta oli hiottu sileäksi, se lakattiin ensimmäisen kerran. Pohjustuslakkaus suoritettiin 20% lakkabensiinillä ohennetulla lakalla. Kun ensimmäinen lakkakerros oli kuivunut, niin tehtiin välihionta. Viimeistelylakkaus suoritettiin ohentamattomalla lakalla.
Ulko-oven tulisi erottua muusta seinäpinnasta
Ulko-oven värin ei tulisi olla sama julkisivun kanssa, siksi oven väriä usein korostetaan. Tulijan tulisi helposti huomata, missä talon pääovi on. Meillä ulko-oven valkoiset karmilistat korostavat sisäänkäynnin ovea.
Ulko-oven alaosassa ollut kuparinen potkupelti oli vuosien saatossa tummunut
Taustapuolelta potkupelti oli kuitenkin huomattavasti vaaleampi. Potkupellin taustapuoli hiottiin hiomakoneella kirkkaaksi. Tummunut puoli potkupellistä käännettiin ovilevyä vasten ja kiillotettu nurjapuoli jätettiin näkyviin. Vanhat kupariruuvit käytettiin uudelleen potkupellin kiinnitykseen.
Ulko-ovi sai kasvojenkohotuksen pienellä pintaremontilla. Tästä ovesta on mukava kantaa kaffetarjotinta ja piirakkavuokaa terassille!
Sehän on kuin uusi! 🙂 Kehtaankohan myöntääkään, meillä on, köh, joulukranssi vielä ovessa… Mitäköhän sekin kertoo. 😉 (Se odottaa inspistä laittaa hanskat käteen ja irrottaa koristeet uusiokäyttöä varten…)
Totuuden nimissä meilläkin on yhä joulukranssi takaovella…
Hienolta näyttää, kyllä vanhaa kannattaa kunnostaa!
Hienosti kunnostettu! Ja ihailtavaa että säilytitte vanhan oven. Ja meilläkin on vielä kranssi ovessa. Noloa, mutta se on sentään vielä vihreä, koristeena käpyjä. Lähtee huomenna…😊
Hmmm…meillä on muuten YHÄ kranssi yhdessä toisessa ovessa. Lähtee huomenna.
Vau! Itselläni olisi sama projekti edessä. Millä lakalla lakkasit oven?
Ulko-ovi lakattiin kahteen kertaan värittömällä venelakalla. Ensimmäisellä lakkauskerralla lakkaa ohennettiin 20% lakkabensiinillä. Kyllä siitä ovestasi hyvä tulee!