Rakentamista, Tuunaamista ja laittelua

Uusi sadevesijärjestelmä – vesipisarat talteen kasteluvedeksi!

Esikko-mökin puutarhanhoidossa oli pulma. Kasteluveden saanti oli kylmän kaivoveden varassa. Katselimme kaihoisasti katolta maahan valuvaa vettä, jota olisi kipeästi tarvittu kasvien kasteluvetenä. Meiltä puuttui piharakennuksen sadevesijärjestelmä kokonaan.

30 perisuomalaista tapaa päivitellä kesäsadetta

Sataa kuin aisaa. Sataa kuin saavista kaatamalla. Sataa ihan maahan asti. Sataa, sataa ropisee. Sadetta pitelee. Meillä ei olla sokerista. Sataa kuin Esterin p:stä.  Kesä kuivaa, minkä kastelee…

Kesäinen rankkasade. Louhikkomökin sadevesijärjestelmä on toimiva mutta tällä puolella taloa vettä ei saa otettua talteen.

Suomalainen naisten lehti listasi 30 perisuomalaista tapaa päivitellä kesäsadetta ja kysyi, mikä oli lukijoiden suosikki. Lukijaäänestys on vielä kesken, joten suosikki ei ole ratkennut.

Mielestäni kaikki sanonnat ovat sateen sattuessa hyviä, kunhan vain sataisi. Voi kunpa sateen sattuessa onnistuisimme vielä saamaan kallisarvoiset sadepisarat nuukasti talteen.

Veden tarve pulmana – ammattilainen avuksi

Viime vuoden kuiva ja vähäsateinen kesä sai meidät huomaamaan veden arvon. Tänä kesänä päätimme varautua pienimpienkin sademäärien keräämiseen asennuttamalla Esikon piharakennukseen sadevesijärjestelmän.

Alun perin ajattelimme asentaa sadevesikourut itse. Puntaroidessamme kesäloman pituutta (=lyhyyttä) ja kaikkia keskeneräisiä projekteja, päätimme turvautua asennuksessa ammattilaisten apuun.

Paikallislehden ”sekalaisia ilmoituksia” -osastolta löysimme kaipaamamme alansa ammattilaisen. ”Rännit, kourut, syöksytorvet ja sadevesijärjestelmät asennetaan ammattitaidolla. Asennustyöt voidaan vähentää kotitalousvähennyksenä.”

Piipahdamme rännifirmassa

Teimme vielä muutaman varmistussoiton naapureille, jotka olivat teettäneet omat sadevesijärjestelmänsä mainoksen julkaisseelta yritykseltä. Firma sai vihreää valoa ja peukutusta naapureilta, joten päätimme lähteä selvittämään tarkemmin vesikouruasiaa. Mukana meillä oli mittatietoja ja valokuvia piharakennuksen katosta ja räystäistä.

Perillä meidät otti vastaan mukava ja avulias myyjä. Hän selitti meille maallikoille kansantajuisesti vaihtoehtoja eri ränni- ja sadevesijärjestelmistä. Valinnanvaraa löytyi niin muodoissa kuin väreissäkin. Heidän vakiomallistonsa oli kattava. Asiakkaan erikoistoiveiden mukaan olisi ollut mahdollisuus tilata vaikka minkälaisia kouruja ja systeemejä.

Valitsimme puolipyöreät, kotimaiset kourut 

Pihavajaan valittiin valkoiset pyöreät syöksytorvet sekä puolipyöreät sadevesikourut eli rännit. Puolipyöreä kourun muoto siksi, että syvän profiilin ansiosta kouruun mahtuu enemmän vettä. Lisäksi sadevedet pääsevät virtaamaan helposti, eivätkä roisku kouruista yli.

Kouruihin haluttiin ulkopuoliset kannakkeet, jotta kourujen puhdistus olisi helpompaa. Mahdollisuus pyöreisiin syöksytorviin saatavista vesirosvoista eli sadevedenkerääjistä sinetöi lopullisesti päätöksemme kourujen pyöreästä muodosta.

Riippumatta vesikourujen kannaketyypeistä, on kourut puhdistettava ainakin vuosittain. Kuvassa näkyy sisäpuolinen kiinnike, mikä hidastaa räystäiden puhdistusta. Se ei tosin ole syy tämän sammalkasvuston syntyyn….

Sadevesijärjestelmä asennetaan ”avaimet käteen” -periaatteella

Koska sadevesijärjestelmämme asentaminen oli heidän mittapuunsa mukaan varsin pieni projekti, lupasivat he hoitaa asennuksen jo parin päivän kuluttua.

Päätöksenteko oli helppoa.  Tilasimme heiltä piharakennukseen uuden sadevesijärjestelmän asennettuna. Firma lupasivat hoitaa myös uudet räystäslaudat maalattuina paikoilleen kouruasennuksen yhteydessä.

Muovitynnyrit sadevesiastioiksi

Jotta piharakennuksen katolta kerättävät vedet saataisiin talteen, piti meidän hankkia rakennuksen nurkille isot tynnyrit. Kyselimme paikkakunnan fb -kierrätysryhmäläisiltä, josko kenenkään nurkissa olisi pyörinyt tarpeettomina ylimääräisiä tynnyreitä. Kenelläkään ei tuntunut olevan tarvetta luopua tynnyreistään.

Piipahdimme tynnyrifirmassa

Tynnyreitä poikineen, uusia ja käytettyjä, muovisia ja metallisia

Tynnyrin sijaan yksi kierrätysryhmäläinen antoi meille vinkin tynnyrifirmasta, joka sijaitsi parinkymmenen kilometrin päässä. Tynnyrifirman toimenkuvana oli tynnyrien pesu, kunnostus ja kierrätys. Sillä oli tynnyreiden jälleenmyyntiä sekä yksityisille että yrityksille. Tarjolla oli edulliseen hintaan kaikenlaiseen tarpeeseen pestyjä ja kunnostettuja tynnyreitä.

Lähdimme katsastamaan tynnyritarjontaa. Vaikka yritys tarjosi ostettaville tynnyreille myös kotiinkuljetuksia, halusimme valita ja noutaa (säästösyistä) tynnyrit itse.

Tarjolla oli totisesti kaiken kokoisia kierrätettyjä ja käytettyjä muovi- ja peltitynnyreitä. Sieltä löysimme ostoslistallamme olleet kaksi isoa tynnyriä.

200 litran kierrätetty muovisaavi kannella ja kiristyspannalla maksoi pari kymppiä. (Kannen tai suojaverkon käyttö on viisasta, jos perheessä on lapsia tai eläimiä.)

Jos runsaasta tarjonnasta johtuen tynnyrien valinta oli vaikeaa, niin vaikeaa oli myös sovittaa kahta 200 litran vetoista tynnyriä sekä kahta ihmistä yhteen henkilöautoon. Yhteistyössä myyjän kanssa onnistuimme, kuin ihmeen kaupalla, saamaan tynnyrit kyytiin ja auton kaikki ovet kiinni.

Sadevesitynnyrien mahduttaminen henkilöautoon oli haasteellista…

Sadevesijärjestelmä

Vesikourujen asennus vaiheittain

Rännifirman asentaja saapui sovitusti ajallaan. Hänen mukanaan pakettiautossa olivat kaikki asennukseen tarvittavat telineet, laudat, rännit, kourut, kiinnittimet ja työkalut.

Ensimmäiseksi asennettiin uudet otsalaudat molemmin puolin piharakennusta. Koska vanhan peltikaton etureunat ulottuivat liian etäälle vanhasta otsalaudan linjasta, jouduttiin vanhojen otsalautojen päälle kiinnittämään korotuspaloiksi uudet laudat. Asentaja oli maalannut laudat jo etukäteen valkoiseksi verstaalla. Korotuslautoja käyttämällä saatiin vesikourut oikealle etäisyydelle kattopeltien reunaan nähden, eivätkä sadevedet päässeet valumaan peltikatolta kourujen yli.

Valmiiksi maalattu otsalauta asennettiin vanhan otsalaudan päälle, jotta sadevesikouru saatiin oikealle etäisyydelle kattopellin reunasta.

Uudet vesikourut asennettiin työstöä varten metallipukkien päälle.

Sadevesikourut on laitettu makaamaan pukkien päälle työstämistä varten.

Kourut mitattiin ja pätkittiin oikean mittaisiksi. Rännikourujen päihin asennettiin päätykappaleet, jotka tiivistettiin valkoisella silikonilla.

Päätykappaleet tiivistettiin silikonilla.

Kouruihin kiinnitettiin napsauttamalla valkoiset, kourujen ulkopuolelle jäävät kannakkeet.  Kannakkeet sijoitettiin noin 90 cm välein.

Vesikourun ulkopuoliset kannakkeet helpottavat vesikourujen puhdistusta.

Noin 80 cm etäisyydelle kourun päädyistä leikattiin peltisaksilla molempiin kouruihin reiät. Rekien kohdalle kiinnitettiin syöksytorvia varten liukulähdöt.

Vesikourun asennettiin liukulähdöt.

Kun kouruihin oli kiinnitetty päätykappaleet, kannakkeet ja liukulähdöt, niin ne olivat valmiit kiinnitettäviksi. Kourut nostettiin ylös ja ruuvattiin kannakkeistaan kiinni uusiin valkoiseksi maalattuihin otsalautoihin.

Kun kourut oli ruuvattu paikoilleen, niiden kallistukset tarkistettiin vatupassilla.

Syöksytorvet pujotettiin ja kiinnitettiin ruuvein liukulähtöjen kauluksiin.

Nyt meillä on myös ”vesirosvot”

Vesirosvo kiinni-asennossa nurmella.
Vesirosvon auki-asentoa kokeillaan ensin nurmella (meille maallikoille malliksi).

Molempien syöksytorvien alaosaan, noin metrin korkeudelle maasta, asennettiin vesirosvot.

Vesirosvoilla eli taivutettavilla ulosheittäjillä on tarkoitus ohjata sadevedet tynnyreihin.

Vesirosvo on syöksytorveen liitettävä välikappale, jossa on kourumainen käännettävä uloke. Käännettävä uloketta voidaan pitää joko pysty- tai vaaka-asennossa. Vaaka-asentoon käännetty kouru toimii veden ulosheittäjänä ja ohjaa sadeveden pois syöksytorvesta.

Meillä on nyt valittavana kaksi vaihtoehtoa syöksytorvien toiminnalle.

Vesirosvo auki-asennossa
Vesirosvo on kuvassa suljettuna

Kun vesirosvo on kiinni asennossa, sadevedet valuvat perinteisesti syöksytorvia pitkin alas lähelle maanpintaa. Syöksytorven alapäähän voimme halutessamme laittaa tavallisen ämpärin.

Vesirosvon ollessa auki asennossa, sadevedet saadaan johdettua syöksytorven kyljestä ulos. Meillä vesirosvojen ulosheittäjät asennettiin 1 metrin korkeudelle. Korkeus määräytyi uusien vesitynnyreiden korkeuden mukaan. Vesirosvojen avulla pystymme ohjaamaan sadevedet suoraa korkeaan saaviin.

Asennus on valmis. Kuvasta näkee, että veden voi ohjata sekä saaviin tai vesirosvon sulkemisen jälkeen vaikkapa ämpäriin.

Vesisaavit paikoilleen

Jotta saavit saatiin asetettua tasaiselle alustalle ja oikealle etäisyydelle vesirosvojen ulosheittäjien nokasta, piti vajan nurkilta kaivaa 30 cm maata pois. Kun kuopat oli saatu kaivettua tarpeeksi syviksi, asennettiin kuoppien pohjalle mansikkakatekankaat. Katekankaiden päälle lapioitiin 10 cm kerros sepeliä, jotta tynnyrien alustat saatiin tasaisiksi.

Kuopan pohjalle asetettiin mansikkakatekangas ja sen päälle sepeliä noin 10 cm.

Sadevesijärjestelmä asennettiin rivakasti (alle kolmessa tunnissa).

Uusi sadevesijärjestelmä valmistui hyvän sään aikana. Asentajan tehdessä vielä rännien, syöksytorvien ja vesirosvojen lopputarkistusta, alkoivat kauan odotetut sadepisarat ropista peltikattoon. Ehdittiinpä tällä kertaa tehdä sadevesijärjestelmän toimintakoe asentajan vielä ollessa paikalla!

Vettä ei satanut montaakaan pisaraa. Sen verran lyhyt oli kohdallemme sattunut sadekuuro, ettei mieleemme ehtinyt tulla ainuttakaan sanontaa, jolla olisimme sadekuuroa ehtineet päivitellä.

Toimii!

Lopputulos oli mielestämme siisti, vaikka isot tynnyrit aluksi mietityttivät ulkonäöllisesti. Tynnyreistä on helppo nostaa sangolla vettä kasvimaahan. Sadevesi on lämpimämpää kuin viereisen kaivon kylmä suihku.

Todistettavasti piharakennuksen uusi sadevesijärjestelmä kuitenkin toimi. Ainakin sään salliessa –sateella.

Pieni näyte vesirosvojen toiminnasta onnistui vakuuttamaan meidät. Halusimme samanlaiset vesirosvot myös Louhikko-mökkiin.

Jo seuraavana päivänä asentaja saapui kylätien toisellekin puolelle. Louhikon vanhat syöksytorvet poistettiin ja niiden tilalle asennettiin uudet. Sellaiset hienot, joissa oli vesirosvot!

Tunsimme olevamme kanta-asiakkaita, kun saavuimme tynnyrifirmaan hakemaan vielä toiset kaksi 200 litran muovitynnyriä.

Nyt odottelemme sadetta saapuvaksi. Toiveenamme on päästä testaamaan vesirosvojen toimintaa tositilanteessa.

… Taivas itkee. Sateen teki. Nyt heittää vettä. Kylläpä vihmoo. Mikäs se on kuivassa tuvassa olla.

Ehkäpä suosikkisanontani on kuitenkin: Luonto kiittää!

Tomaatitkin kiittävät sadevedestä!

8 thoughts on “Uusi sadevesijärjestelmä – vesipisarat talteen kasteluvedeksi!

  1. Olipa mukava ja asiapitoinen postaus. Meillä on myös yhdessä talon syöksytörvessa samalla periaatteella toimiva vesirosvo mutta siinä on rännissä kiinni letkuliitäntä josta lähtee letku saaviin. Isompi saavi vain pitäisi saada.

  2. Mukava ja asiapitoinen postaus! Sellainen vinkki tuli mieleeni, että me nostetaan kaivosta aina keväisin (kun siellä on paljon vettä) 1000 litran tankkiin vettä kesäksi. Se on toiminut oikein hyvin meillä.

    1. Hei, Kiitos vinkistä! Saimme juuri tuollaisen 1000 litran tankin, jonka käyttöä ja hyvää sijoituspaikkaa pohdimme. Tuo kaivon keväinen tyhjennys voisi toimia meilläkin. Loppukesästä kaivomme on joskus jopa kuivunut tyhjäksi. Mukavaa loppukesää!

  3. Hei!

    Meiltä Tynnyrimieheltä saa kauniisti maisemoituja sadevesitynnyreitä, jotka myös miellyttävät silmää. Mahdollisuus on myös tilata ns design sadevesitynnyreitä, jotka ovat aivan järjettömän tyylikkäitä. Myös tuohon rännirosvon tilalle on saatavilla vedenohjain, jonka ansiosta sadevesitynnyrissä voi pitää kantta; vesi pysyy puhtaampana eikä pieneliöt huku harharetkillään.

    http://www.tynnyrimies.fi

    PS: Jos joku haluaisi lähteä toteuttamaan ensi kesälle sadevesikourujen ”remonttia” ja miettii uusia tynnyreitä yms. kannattaa ottaa yhteys ja voimme olla mukana projektissanne mainosmielessä!

  4. Tuo on hyvä ja toimiva asia. Ihmettelenkin miksei usemmat käytä hyväkseen tuollaista vedenkeruukeinoa. Iso saavi tai pari ja saavista voipi sitten käyttää vettä kuivana aikana. Ja jos on oikein laiska ihminen niin saaviin voipi laittaa uppopumpun jossa on pitkä letku niin sillä voipi sitten kastella penkkejä kauempanakin eikä tarvi kastelukannua täyttää koko ajan- siitä syöksytorveen liitettävästä pannasta johon laitetaan letku keräystä varten sen verran, että katolta sadevesien yhteydessä tulevat roskat saattavat jonkin verran vaikeuttaa veden keruuta koska pannassa oleva keruukouru ja vesinippa täyttyvät roskasta. Siihen auttaa – ainakin jollaintavalla – se, että puhaltaa siihen keruuletkuun pari hönkäisyä jolloin vesi juoksee taas paremmin.

  5. Me hankimme uuden kesämökin tänä kesänä Kokkolasta ja sielläkin tuo sadevesijärjestelmä kaipaisi kovasti uusimista. Koska mökki ei ollut käytössä vuosiin oli kouruihinkin kerääntynyt hirveät määrät sammalta. Innolla odotan uusien räystäiden asennusta niin josko sitä pääsisi juhannukseksi nauttimaan valmiista mökistä.

  6. Sadeveden talteen kerääminen on kyllä ihan ehdoton ratkaisu puutarhurille. Äitini kotiin laitettiin juuri uusi sadevesijärjestelmä. Hän tykkää puuhastella pihalla ja nyt saa helposti myös kasteluvedet samalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.