Puutarhaa ja pihaa, Tuunaamista ja laittelua

Perustetaan vadelmapenkki

Vadelma, vaarain, vaapukka tai vattu – rakkaalla lapsella on monta nimeä.  Terveellisissä vadelmissa on paljon antioksidantteja ja ravintokuituja. Sekin on hyvä asia. Me arvostamme vadelmissa niiden hyvää makua ja monikäyttöisyyttä. Näille herkullisille marjoille perustettiin oma vadelmapenkki mökkimme hyötypuutarhaan.

Vadelman kasvupaikat luonnossa

Vadelmat kasvavat luonnonvaraisena lähes kaikkialla Suomessa, aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Vadelma viihtyy kankailla, ojien ja metsien reunoilla, purojen ja jokien rannoilla sekä hakkuuaukeilla ja tienvarsilla. Luonnonvaraisena vadelma näyttää siis viihtyvän melkeinpä missä vain.

Villivadelmia
Villivadelmia naapurin lammashaassa. Näitä vihreitä lehtiä lampaat eivät vielä ole napostelleet suihinsa. Tiesitkö, että vadelman lehdistä voi tehdä myös teetä. (Esim. Martat kertovat aiheesta: https://www.martat.fi/marttakoulu/sesongin-ruoka-aineet/marjat/vadelma/)

Vadelman kasvatus hyötypuutarhassa

Vadelmaa voidaan myös viljellä.  Hoidetusta vadelmarivistöstä saadaan parempi marjasato. Tai ainakin kerääminen on helpompaa vadelmapenkistä käsin sen sijaan, että rämyää käsivarret naarmuilla piikkisessä vadelmaryteikössä.

Puutarhavadelmia on tarjolla useita eri lajikkeita. (Eri lajeista on kuvauksia mm. Suomalainen Taimi -sivustossa: http://suomalainentaimi1.online.fi/vadelma.)

Vadelmaa istutettaessa tulisi käyttää vain uusia, taudeista puhtaita taimia. Vanhat vadelmatarhat ovat usein viruksien vaivaamia tautipesäkkeitä, joten niistä ei kannata istutustaimia ottaa. 

Avojuuriset vadelman taimet istutetaan myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Silloin maa on vielä kosteaa. Sen sijaan astiataimet voidaan istuttaa milloin vain.

Vadelmapenkki syntyi kolmella eri vadelmalajilla

Vadelman taimia myydään kaikissa puutarhamyymälöissä ja markettien puutarhaosastoilla. Meidän vadelmapenkin taimet ovat ”turvallisia perusvattuja”.

Keltamarjainen ”Golden Queen” eli lakkavadelma on Suomessa pitkään viljelty, pitkäsatoinen vadelmalajike. Maultaan se on mieto, makea ja hunajainen. Kasvukorkeus voi olla jopa 2-3 metriä. Taimiväliksi suositellaan 60 cm. Marjat alkavat kypsyä heinä-elokuussa.

Punamarjainen ”Maurin Makea” on pensasvadelman ja kotimaisen luonnonkannan risteymä. Marjojen maku on luonnonvadelmien kaltainen.  Kasvukorkeus on matala, vain noin 1 metri. Taimiväliksi suositellaan 40-60 cm. Marjat alkavat kypsyä heinäkuussa.

Mustamarjainen karhunvatukka ”Sonja” on kestävä, kotimainen, Itä-Suomesta kotoisin oleva maatiaiskanta. Kasvukorkeus on hyvin vaihteleva, 1,5-3 metriä. Suuren kokonsa vuoksi taimiväliksi suositellaan jopa 2,5 metriä. Marjat alkavat kypsyä elokuussa.

Vadelmapenkki lämpimään ja tuulettomaan paikkaan

Vadelmapenkin paikaksi tulee valita lämmin, tuulensuojainen ja valoisa paikka. Kasvupaikan tulee olla vettä läpäisevä, ilmava, kuohkea ja runsasmultainen. Maan ilmavuutta voidaan parantaa lisäämällä maahan kuorirouhetta, hiekkaa tai turvetta.

Lämmin kasvupaikka vadelmille
Vaikka villivadelma ei ole turhan tarkka kasvuympäristöstään, niin vaativamman puutarhavadelman istutuspaikan tulee olla lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka. Tämä alue on raivattu ryteiköstä. Maapohjan päälle on kipattu multaa.
Lämmin kasvupaikka vadelmille
Vadelmapenkin paikka löytyi Esikko-mökin lavatarhan taustalta.

Ei villivadelmia lähelle

Istutuspaikan lähellä ei saa kasvaa villejä vadelmia, sillä niissä on tavallisesti virustauteja ja tuholaisia.

Villivadelmat pois puutarhavadelmien läheltä.
Tontin reunalla kasvaneet villivadelmat poistettiin tulevan vadelmapenkin läheisyydestä. Villivadelmat poistamalla haluttiin välttyä mahdollisilta virustaudeilta ja tuholaisilta. Nämäkin siis poistettiin, vaikka ne näyttivät terveyden perikuvilta.

Vadelman taimien istutus

Vadelman taimet tulee kastella hyvin ennen istutusta. Helppo tapa on upottaa taimet vesiämpäriin tai -saaviin pariksi tunniksi.

Vadelman taimet kastellaan.
Vadelman taimet upotettiin vesisaaviin odottamaan istutusta.

Vadelmapenkki tuettiin T-tuennalla 

Vadelman versot saattavat kasvaa jopa 2-3 metriä korkeiksi. Sadon keräämisen ja satoisuuden kannalta tuenta on välttämätöntä. Vadelmat on hyvä tukea myös siksi, että pitkät versot voivat taipua ja katketa sato-, tuuli- tai lumirasituksen painosta.

Yleisin tapa tukea vadelmat lienee T-tuenta. Näin tuettuina versot kasvavat istutuspenkin suuntaisesti kulkevien lankojen välissä. Langat ovat n. 20-50 cm:n etäisyydellä toisistaan ja ne kiinnitetään penkkien päissä T-mallisiin tolppiin.

Tukitolpat pystyyn

Vadelmapenkin tukitolpat
Tukitolpat sijoitettiin suoraan riviin 3,5 metrin välein. Rautakankea apuna käyttäen tolpat saatiin tukevasti maahan. Tolpat sahattiin samanmittaisiksi. Tukitolppien on hyvä olla vähintään 1,5 metriä korkeita.

Tukitolppiin vaakatuet

Vadelmien tukiin vaakapuut
Vaakatuet sahattiin 10 cm leveästä laudasta. Kiinnityksen helpottamiseksi niihin ruuvattiin kiinnitysruuvit valmiiksi. Lautojen päihin porattiin valmiiksi reiät tukinaruja varten.
Tolppiin mitattiin vaakatukien paikat.
Vatupassia apuna käyttäen vaakatuet saatiin vaakasuoraan.

Neljä tukitolppaa seisoi suorassa rivissä – tukinarujen pujottelu alkoi

Tukilangat pujotettiin vaakatukien päätyihin porattujen reikien läpi. Tukilangoiksi valittiin 4 mm:n paksuinen muovitettu vaijeri. Ylempien tukilankojen väli on 50 cm. Alempien tukilankojen väli 35 cm.
Vadelmapenkin päädyissä olevissa vaakatuissa käytettiin vaijerin pään kiinnittämiseksi puutappia, jonka ympäri tukivaijeri kiertää lenkin.
Puutapin ympäri kiertänyt vaijerinpää kiristettiin nippusiteellä.

Vadelman taimien istutus vadelmapenkkiin 

Vadelman taimien istuttamista liian syvälle tulee välttää. Taimet on hyvä istuttaa noin 10–30 sentin korkuiseen kohopenkkiin. Multakerroksen on hyvä olla 50 cm syvä. Lajikkeesta riippuen istutusväli on 40 cm:stä jopa 2,5 metriin. Taimen istutusohjeista löytyvät taimikohtaiset tiedot. Istutusvälien tulee olla riittävät, sillä versot saattavat kasvaa hyvinkin isoiksi.

Vadelman taimille istutuskuopat
Tukitolppien väliin kaivettiin noin noin 50 cm syvät istutuskuopat Maurin makeille puutarhavadelman taimille. Istutusvälit olivat näille taimille noin 60 cm.
Istutuskuopat täytettiin vedellä.
Istutuskuoppiin lapioitiin uutta puutarhamultaa. Maan ilmavuutta parannettiin lisäämällä mullan sekaan hiekkaa.
Vadelmapenkki alkaa hahmottua. Punamarjaiset, keltamarjaiset ja mustamarjaiset vadelmat ovat istutettu lajeittain omiin tolppaväleihin.

Puuhaketta vadelmapenkin päälle

Vadelmapenkki ja tukitolpat. Tuet ovat valmiina pitämään oksat ruodussa. Tässä vaiheessa vadelman taimet kasteltiin vielä kunnolla.
Puuhaketta vadelman taimien juurelle
Vadelman taimien juurille laitettiin 20 cm puuhaketta kohopenkiksi.
Vadelman taimi kohopenkissä. Nyt se voi keskittyä kasvamaan.

Vadelmapenkin hoito – leikkuuta ja karkulaisten poistamista

Vadelmat ovat kaksivuotisia. Ensimmäisenä vuonna ne kasvavat pituutta. Vasta toisena kesänä ne haaroittuvat, kukkivat ja marjovat. Marjoneet versot kuolevat. Kuolleet versot sekä vioittuneet ja rivien ulkopuolelle karanneet karkulaiset leikataan maata myöten. Leikkaus voidaan tehdä syksyllä tai keväällä, jotta uudet versot pääsevät kasvamaan.

Vadelma leviää helposti, joten karkulaiset pitää nyhtää pois. Kun vadelmat kasvavat siistissä rivissä, marjoja on helppo poimia. Vadelmia on poimittava useasti, sillä ne kypsyvät vähitellen.

Vadelman taimet tulee uusia, kun sato vähenee tai taudit alkavat vaivata niitä.

Vadelmapenkki auringossa. Parille vadelman taimelle löytyy vielä aukkopaikka. Tuntui hassulta rakentaa tuet pienille taimien nysille. Toisaalta tiedämme kokemuksesta, että homma kannattaa aina tehdä kunnolla alusta loppuun. Kasvu on nopeaa ja kohta oksat kurkottavat kohti taivasta. Siinä hetkessä joutuisimme (jälleen) tekemään matonkuteista kummia hätäviritelmiä.

Odotamme toiveikkaana puutarhavadelmiemme kasvua. Tänä vuonna joudumme tyytymään siihen, että lavatarhamme taakse istutetusta vadelmapenkistä näkyvät ainoastaan tukitolpat. Ensi suvena näky vadelmapenkistä toivottavasti onkin jo toisenlainen.

7.7.2020 lisäys blogiin

Vadelmat talvehtivat hyvin, vaikka lunta ei juurikaan ollut niiden suojana. Kesällä vadelmapenkkiin kertyi rikkaruohoja, jotka kitkettiin pois. Samalla maata möyhittiin kohopenkiksi.

Vadelman taimet heinäkuun alussa 2020. Rikkaruohot on kitketty ja kasvualustaa pöyhitty. Parille vadelmalle olisi rivistössä vielä tilaa.
Jänisverkon sisällä on hyvä kasvaa. Kesäkuu -20 oli niin kuiva, että taimia piti kastella vielä näin toisenakin kasvuvuotena. Onneksi nyt heinäkuussa sataa.

6 thoughts on “Perustetaan vadelmapenkki

  1. Mielenkiintoinen projekti ja hyvin selitetty ja kuvattu.Miltä näyttää nyt vuoden päästä.Olisi kiva jos lisäisit kukintakuvia ja kertoisit sadon kypsymisestä.

  2. Millä meinaatte rikkaruohot torjua ? kemikalioita vadelmalle ei nykyään enään ole saatavilla.

  3. Mikä tukipuun materiaali on? Voiko käyttää painekyllästettyjä? Sopiiko teräsjalka? Pienestä alasta kysymys.

    1. Hei, Anteeksi hidas vastaamiseni. Ei tainnut olla painekyllästettyä puuta. Teräsjalka ajaa varmasti saman asian.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.