Puutarhaa ja pihaa

Pelakuut aurinkoon ja havut suojataan auringolta

Aurinko paistaa. Nyt sen kanssa tasapainoillaan. Kaivattua valoa on jossain paikoin liikaa ja joitain kasveja taas pitää saada valoon elpymään. Viikonloppu maalla oli kiireinen. Talvehtivat pelakuut tuotiin lämpöön ja valoon. Havut taas suojataan auringon paahteelta. Nyt onkin viimeiset hetket tehdä se.

Kevätaurinko koettelee havukasveja. Suurimmat havukasvit ovat kasvattaneet vahvat juuret ja kestävät paremmin kuivuutta. Pienemmät havut suojataan.
Kevätaurinko paahtaa havukasvit karrelle

Maassa on yhä paksu lumikerros, jota aurinko sulattaa kovalla vauhdilla. Nuoret havukasvit ja alppiruusut ovat vaarassa kuivua, kun kevättalven aurinko haihduttaa niistä vettä. Juuret eivät jäätyneestä maasta kykene vielä imemään kosteutta mutta kasvin yhteyttäminen on jo täydessä käynnissä.

Kasvin kuivuminen näkyy oksien ja havujen ruskettumisena tai koko kasvi saattaa kuolla. (Näin meillä on joskus käynyt parin alppiruusun taimen kanssa.) Kasvin suojaaminen onnistuu hengittävän varjostuskankaan tai havunoksien avulla. Pienen kasvin ympärille voi rakentaa kepeistä tukikehikon, johon kankaan voi kiinnittää.

Yhtenäinen kevätsuojaus on esteettistä

Yhtenäisyyden estetiikka oli meillä aiemmin huomioitu. On kivannäköistä, että kaikilla kasveilla on samanlaiset keväthuput. Olin pari vuotta sitten ommellut vihreästä varjostusverkosta käteviä suojahuppuja kasveille.  Tosin jo viime kevättalvena totesin huppujen käyneen kasveille pieniksi. (Olin tehnyt niistä liian napakat, jottei tuuli veisi niitä mennessään.)

Nyt en kaikessa kiireessä löytänyt vanhoja pinkeiksi käyneitä huppuja. Suojaamisella alkoi olla kiire. Koska havujen suojaaminen olisi pitänyt tehdä jo tammi-helmikuussa ja aurinko loimotti taivaalla, päädyin hätäratkaisuun. Otin käyttöön vanhoja pussilakanoita ja kankaita ”matonkudekopasta”. (Vihdoinkin näille tulee käyttöä, sillä räsymattoa näistä ei kukaan näytä saavan aikaiseksi, mietin.)

Havut suojataan unten maille

Lasten pussilakanat olivat täydellisen kokoisia huppuja havukasveille! Myös tyynyliinat sujahtivat helposti pienten alppiruusujen päälle. Vanhoja pöytäliinoja kieputin tuijien ympärille. Ohueksi hiutunut lakanakangas hengittää siinä missä säkkikangaskin. Itse asiassa nämä hassut hippiäiset puutarhassa näyttivät mukavilta. Taidanpa säästää kankaat ensi talveen!

Puutarhan hassut hippiäiset esittäytyvät
Auringolta suojattu tuija
Auringolta suojattu pilarimainen tuija
Brabantti pussilakanaan kiedottuna - suoja kevätauringolta
Brabantti pussilakanaan kiedottuna – havut suojataan kukkakuosilla
Brabantti tyynyliinan alla
Brabantti tyynyliinan alla
Brabantti ja kevätaurinkoa suojaamassa lakana
Brabantti ja pussilakana
Huputetut alppiruusut
Huputetut alppiruusun nöppöset
Barbantti ruutuliinan alla kevätauringolta suojassa
Barbantti ruutuliinan alla kevätauringolta suojassa. Havut suojataan tässä tapauksessa vain puolittain:)
Vanha alppiruusu sai pienen peitteen päälleen
Vanha alppiruusu sai pienen peitteen päälleen. Yleensä sitä ei peitetä vaan sen kanssa ”mennään riskillä”.
Lumikuormasta vapauttaminen – pallotuija kärsii

Monirunkoisessa havupuussa painava lumi saattaa murtaa oksia. Näin on käynyt pihamme pallotuijalle, jonka entinen komeus on mennyttä. Jälkiviisaana voin todeta, että tuija olisi pitänyt sitoa kasaan ennen lumentuloa.

Lumikuormasta taipunut pallotuija
Lumikuormasta taipunut pallotuija

Tuijat kestävät hyvin leikkaamista, joten teen sille huhtikuussa kauneusoperaation. Katsotaan, lähteekö se uudelleen pörhentymään.

Talvehtivien pelakuiden kunto

Pelakuut ovat talvehtineet kylmässä varastohuoneessa, jossa lämpötila on aina peruslämmöllä (+7 astetta). Talvehtiminen on onnistunut parhaiten niillä pelakuilla, jotka ovat olleet valossa ikkunaa vasten. Harmi, että ikkunallisia paraatipaikkoja on kukille aivan liian vähän. Myös suurissa ruukuissa talvehtiminen on sujunut paremmin kuin pienissä. Ilmeisesti multa on säilyttänyt niissä tarvittavan kosteuden paremmin.

Pelakuut talvisäilössä varaston ikkunalla
Pelakuut talvisäilössä kylmän varaston ikkunalla. Pienikin auringon säde saa ne kääntämään lehtensä valoa kohti.
Pelakuiden keväthoito

Nostin pelakuut saunan pesuhuoneen lattialle. Ei mikään kaunis näky. Rapsin pelakuista kuivuneet osat pois. Pienen miettimisen jälkeen leikkasin aneemisesti sojottavat lehtien ja oksien huitukatkin katki.

Pelargonit talven jäljiltä
Pelakuut talven jäljiltä. Puutarhatonttukin ihmettelee niiden kuntoa saunan padan päältä käsin.

Suihkutin kasvit lopuksi lämpimällä vedellä ja nostin olohuoneen ikkunalle elpymään. Pelakuiden mullat vaihdan keväämmällä, kun ne ovat toipuneet tästä ensimmäisestä muutoksesta.

Muutamassa pienessä ruukussa ei näyttänyt olevan enää elämää. Annoin niille kuitenkin saman hoidon kuin muille kavereille. Reilua antaa niillekin mahdollisuus.

Pelakuut lämpimällä ikkunalla
Pelakuiden rasittuneet juurakot lämpimällä ikkunalla. Tästä se kasvu taas lähtee liikkeelle.

Pistokkaiden ottamisessa olen surkea. Pelakuiden siemenkasvatus sujuu minulta paremmin. Näitä siemenistä kasvatettuja mökkipelakuita ei kannata lisätä pistokkaista, sillä taimia on kasvamassa ikkunalaudalla runsain mitoin. Sen sijaan kaupungissa huoneenlämmössä talvehtineita ”erikoispelakuita” voisi jossain vaiheessa muotoilla pistokkaita ottamalla.

Entäs daalian juurakot?

Ropsautin tilkkasen vettä daalian juurakoille, joita talvehtii kellarissa ja kylmissä varastoissa. Olen yhä loukkaantunut daalioilleni viime kesän johdosta. Hienon alun jälkeen ne saivat ilmeisesti jonkinlaisen aurinkoshokin kuumalla terassilla ja jättivät kukkimatta. Laitan daalian juurakot esikasvatukseen vasta huhtikuun alussa. Suurin osa päätyy tänä vuonna kukkamaahan ja vain osa saa jäädä ruukkuihin kasvamaan. Kivaa päästä suunnittelemaan uutta daaliapenkkiä!

Miten mukavaa tehdä puutarhatöitä hankien keskellä!

Kasvihuone pilkottaa lumikinosten välissä
Kasvihuone pilkottaa lumikinosten välissä. Katolta losahtaneet lumimassat ovat pikkuhiljaa sulamassa. Vielä meillä on korkeat nietokset.
Viime kesänä atsalea jäi istuttamatta ulos. Se viihtyy mökin viileydessä ja kukkii sitkeästi satunnaisin kukin.
Please follow and like us:

4 thoughts on “Pelakuut aurinkoon ja havut suojataan auringolta

  1. Minä kävin alkukevään taistelua tuulen kanssa suojatessani nuorta tuija-aitaa. Aina kun sain aseteltua varjostuspeitteet hienosti, tuuli viskasi koko komeuden pitkin pihoja. Sitten huomasin, miten naapuri oli ratkaissut ongelman. Hän oli ikäänkuin ommellut varjostuspeitteet kasaan pienillä nippusiteillä. Eli aidan päälle peite, päät kiinni nippusiteillä ja vielä sieltä täältä tuijien välistä kiinni muutamalla nippusiteellä. Avot, vihdoin pysyy peitto tuijien päällä.

    1. Kiitos hyvästä vinkistä! Nippusiteet pitävät pomminvarmasti verrattuna ohuisiin narun pätkiin. Viime keväänä kävin minäkin keräilemässä omepelemiani verkkohuppuja pitkin pihoja. Pussilakanat ovat pysyneet hyvin kiinni, onneksi!

  2. Ihana kevätaurinko, harmi kun se on niin voimakasta valoa niin naamalle kuin just osalle kasveistakin. Nuo petivaatepeitteet on ihan mainioita, ajavat asiansa ja ovat samalla hauskan näköisiä. Hih. Musta tuntuu, että just nää kevättalven peittelyhommat ois semmosia, jotka multa unohtuis tai jäis vaan tekemättä… Mutta oih, pelakuut, kohta nuokin raaskut puskevat uutta lehteä ja piristyvät, uskon niin! Ne osaavat yllättää, vaikka näyttäisivät vielä nyt kuinka surkeilta. 🙂 Mie ostin eilen mustasilmäsussun, samettikukan ja kosmoskukan siemeniä, ja odottelen jo pääsyä esikasvatuspuuhiin! Ihan vielä ei pääse, mutta pian… 😉

    1. Peittelyhommat meinaavat minultakin unohtua…ovat ehkä tylsimmästä päästä pihatöitä:) Samettikukkia aion muuten minäkin kylvää myöhemmin keväällä. Viime vuonna kylvin ensimmäistä kertaa ja niistä tuli varsinaisia kukkapensaita. Keräsin niiden siemeniä talteen – saa nähdä onnistuuko ”uusinta” itsekerätyillä siemenillä. Onnea siementen idätykseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.