Puutarhaa ja pihaa

Kesäkasvien yhdisteleminen – eri värejä ja muotoja

Olen tehnyt mielestäni jo ihan riittävästi kesäkasvien esikasvatusta.  Pelakuut, petuniat, orvokit, lobeliat, tulisalviat, torvikukat, yrtit ja kaikki muutkin taimet saavat siirtyä itsenäiseen elämään. Loput kesäkukat suorakylvän maahan touko-kesäkuussa. Nyt on kuitenkin mukava vaihe käsillä, ennen kun päästään nauttimaan lopputuloksesta. Kesäkasvien yhdisteleminen ulkoruukkuihin ja kukkapenkkeihin on hauskaa puuhaa!

Taimiähky

Toukokuun alussa alkaa minulla yleensä taimiähky. Ulkona vihertää ja kasvien hoivaaminen sisätiloissa alkaa kyllästyttää. Ikkunatkin pitäisi pestä. Kunpa nämä taimet voisi yhdellä taikasauvan heilautuksella lennättää puutarhaan!

Ikkunalaudat ovat täynnä taimia. Vastaavanlainen näkymä on tuttu monen viherpeukalon kotona tällä hetkellä.
Vastaavanlainen näkymä on tuttu monen viherpeukalon kotona tällä hetkellä.

Monenmoisten kesäkasvien yhdisteleminen omista taimista

Istutusperiaatteeni on seuraava: sekalaisia kesäkasvikomboja sikin sokin – tyylistä viis. Rönsyilevä ja boheeminoloinen lopputulos ei haittaa. Tänä keväänä käytössä on itsekasvatettuja taimia sekä kaupan liljojen sipuleita. Kasvatusastioiksi olen hankkinut kaupoista ja kirpputoreilta sopivia (tai sopimattomia) kasvatusastioita.

Kesäkasvien yhdisteleminen alkaa näistä esikasvatetuista taimista: samettikukkaa, petuniaa, lobeliaa ja orvokkia

Kesäkasvien yhdisteleminen – mitä voisi huomioida

Jos haluaa varman ja koko kesän kestävän kasvi- tai kukkayhdistelmän, kannattaa perehtyä eri lajien kasvuvaatimuksiin. Tykkäävätkö kasvit varjosta vai auringosta, sopiiko multa kaikille saman ruukun kasveille jne. Kasvien kasvutapa on hyvä huomioida. Saattaa olla, että joku kasvi valtaa alaa reippaasti ja jättää muut varjoonsa.

Värien yhdisteleminen on makuasia. Tykkäätkö vastaväreistä, lähellä toisiaan olevista sävyistä vai räiskyvistä väriyhdistelmistä?

”Joka paikan” orvokit eivät pelkää pikku pakkasta

Huhtikuun loppu ja toukokuun alku ovat sopivaa aikaa istuttaa orvokit ulos. Orvokkien siemenkasvatus alkoi tammikuussa ja pikkiriikkiset taimet pääsivät meillä huhtikuussa ulos.

Orvokkien alkuja hajakylvöinä ja ”yksittäispakattuina”. Jatkossa suosin hajakasvatusta helppouden takia. Lopputulos oli sama molemmilla tavoilla.

Räntäsade tai parin asteen yöpakkanen saavat orvokit vähän nuupahtamaan mutta ne virkoavat päivän mittaan entiselleen. Hyvä kastelu auttaa pärjäämään kylmässä, kunhan pakkasta ei ole vuorokautta läpeensä.

Ensimmäinen kukka aukeaa omista orvokeista. Eri lajit ovat menneet tässä vaiheessa iloisesti sekaisin:)
Ensimmäinen kukka aukeaa keltaisena ”omista orvokeista”. Eri orvokkien lajit ovat menneet tässä vaiheessa iloisesti sekaisin:)
Sininen orvokki seuraa perässä!
Sinikirjava orvokki seuraa perässä!

Istutin orvokkeja koreihin, amppeleihin, havuruukkujen reunoille ja pelakuuruukkujen reunakukiksi. Laakeat korit ovat erityisen kivoja kasvupaikkoja orvokeille.

Orvokkikori ja kevään narsissit
Orvokkikori ja kevään narsissit. Kierrätetyt joulukukkakorit toimivat myös kesäkukkien kasvatuksessa.
Orvokkeja toukokuussa
Orvokkiamppeli keinuu tuulessa
Talvisten havukasvien tuunaamista kesälookiin orvokeilla

Pelakuutkin pihalle

Pelakuu on hyvä kesäkukka, sillä se sopii mihin tahansa. Pelakuiden itsekerättyjen siementen kasvatus onnistui tänä keväänä hyvin. Taimia kasvoi parhaimmillaan kymmenittäin ikkunalaudoilla. Olen urakalla jakanut niitä ystäville sekä istuttanut ruukkuihin ja parvekelaatikoihin.

Odotan kovasti pelakuiden kukkien näkemistä. Kaupan siemenistä on tuloillaan valkoista, vaaleanpunaista, lohenpunaista ja tummalehtistä ”chocolate”-lajiketta. Itsekerättyjen siementen kukat lienevät paljolti emojensa värisiä eli pinkkejä ja tummanpunaisia.

Pelakuiden istuttamisessa yritän kukkakomboilun sijasta miettiä sitä, miten saisin siirrettyä ne helpoiten talvehtimaan vaihtamatta istutusruukkuja.

Pelakuut vähän väsyneinä istutuksen jälkeen
Ideana on siirtää parvekelaatikot sellaisenaan syksyllä varastoon talvehtimaan. Chocolate mint ja itsekerättyjen siementen satoa on lajeittain neljässä parvekelaatikossa.

Petunioiden taimista puhuttaessa on pakko vilkaista viime vuotisia pelakuita. Seniorit ovat aivan eri luokkaa kuin tämän kevään teinit! Kesäkasvien yhdisteleminen ei koske erikoispelakuita. Ne elävät arvokkaasti omissa ruukuissaan.

Talvehtineet pelakuut vetävät henkeä ulkoportailla mullanvaihdon ja suihkutuksen jälkeen. Drottningminne ojentelee pitkiä puumaisia oksiaan portaita alas.
Pelakuu drottningminne pääsi ulosheitto-rehentelyistäni huolimatta takaisin sisälle, sillä se alkoi kukkia niin kauniisti!

Tulisalvian taimet olivat tukevia verrattuna torvikukkaan ja petuniaan

Punaisena hehkuvan tulisalvian kasvatus oli palkitsevaa. Siemenet kasvoivat itsekseen napakoiksi taimiksi. Niitä ei tarvinnut mitenkään paapoa.

Tulisalvian alut huhtikuussa

Sen sijaan torvikukan alut jäivät honteloiksi ja kaatuileviksi. Ihmettelen ohjetta, jossa kehotetaan koulimaan ne yksitellen omiin ruukkuihin. Tehtävä oli mahdoton taimien hentoisuuden takia. En edes yrittänyt. En aio uusia torvikukan esikasvatusta, jollei kukinta ole upeudessaan täystyrmäys.

Tätä tuentavinkkiä ei kannata noudattaa. Hammastikkuja pönkittämässä kaatuilevia torvikukan alkuja, joita en raaskinut heittää pois.

Petunian alut olivat toukokuun alussa yhä pieniä. Ne ovat kuitenkin käsiteltävissä olevia ja napakoita verrattuna torvikukkaan. Kokemuksesta tiedän petunioiden kasvavan nopeasti täyteen mittaansa päästyään kunnon multaan ja ulos aurinkoon.

Ultra blue -petunia vielä kylvöastiassaan. Toivottavasti kukat ovat todellisuudessa yhtä tummansinisiä kuin siemenpussin kuvassa! Vieressä äitienpäivän valkovuokkokimppu.

Koska en halunnut enää yhtään koulimiskierrosta petunioiden ja torvikukkien kanssa, päätin istuttaa ne lilliputteina lopulliseen kasvupaikkaansa.

Cooleriin ei jäitä – vaan tulisalvioita, petunioita ja torvikukkia

Kirpputorilta löytyivät suuret mustat muoviset jääastiat. Niiden kyljessä luki tunnetun kuohuviinin nimi, ”Freixenet”.  Olivatkohan coolerit jonkun terassiravintolan jäämistöä? Astioiden pohjaan porattiin pieniä reikiä, jotta vesi pääsisi valumaan ulos. Laitoin syvien jääastioiden pohjille ensin kerroksen puuhaketta ja vasta sen päälle puutarhamultaa.

Tulisalviat saavat kasvaessaan hehkua punaisina coolerin mustaa taustaa vasten. Onnettomat torvikukat istutin taimiklimppinä tulisalvioiden ympärille. Petunian alut siirsin yksitellen pienellä lusikalla paikoilleen.

Tulisalviat kuohuviinin jäähdytysastioissa. Toivottavasti emme tule katumapäälle ja ota heikkona hetkenä astioita alkuperäiseen käyttöön….
Hyasinttipapua ja tulisalviaa perustettavan yrttimaan ”täytteenä”. Taustalla on muuten uuteen kasvupaikkaan siirretty löytöraparperi.

Lobelian kasvatus onnistui ja ei onnistunut

Hennot lobelian alut, ihme ja kumma, vahvistuivat kevään mittaan reheviksi taimiryppäiksi. Lobelia on suosittu reunakasvi kukkaistutuksissa. Sitä tarkoitusta varten minäkin sitä kasvatin. Muutaman tupsaan sainkin siirrettyä havuruukkujen reunaan. Sitten tuli pulmia.

Lobelian alut huhtikuussa. Hälytyskellojen olisi pitänyt tässä vaiheessa soida, vaan ei.

Lobelian kanssa kävi kasvatusmoka

Ihastelin reheviä ja lonkeroisia taimikasvustojani niin pitkään, että lopulta lobeliat olivat kunnon sotkussa keskenään.

Toukokuussa on liian myöhäistä erottaa muoviruukkuja toisistaan. Lobelian taimet tiukasti kietoutuneet yhteen.
Toukokuussa on liian myöhäistä erottaa muoviruukkuja toisistaan. Lobelian taimet ovat tiukasti kietoutuneet yhteen.

Yhden ruukun ottaminen käsittelyyn kiskoi viereisestä ruukusta lobeliat juurineen irti. Hätäratkaisuna kippasin ruukkulevyn nurmelle nurin, poistin kaikki muoviruukut kerralla ja käänsin koko kasvuston jalalliseen puutarharuukkuun. Ruukku täyttyi pelkästä lobeliasta. Nyt olemme saamassa totaalisen lobeliavyöryn!

Gladiolukset ja muita sipulikasveja ruukkuihin

Miekkaliljoja eli gladioluksia istutin tällä kertaa syviin ruukkuihin enkä kukkapenkkeihin. Sijoitin gladioluksen sipulit ruukun keskiosaan ja reunoille orvokkeja. Orvokit ovat tosiaankin tämän kesän ”kesäkukkien ydintä”. Alkujen runsaan määrän takia niille on pitänyt keksimällä keksiä sijoituspaikkoja.

Kesäkukkien yhdisteleminen sipuleilla ja taimilla: gladioluksia ja orvokkeja sekä daaliaa ja orvokkeja
Hollanninkurjenmiekan ja puna-valkoisen liljan sipulit samassa ruukussa. Kurjenmiekan sipulit pitää muistaa nostaa talveksi varastoon.

Gladiolus-kasvustoja pitää myöhemmin tukea, sillä muutoin pitkät varret kaatuilevat ja katkeavat. Pajuista tehty vanne liljojen ympärillä on mielestäni tähän hauska ratkaisu, joita aion kokeilla. (Suomelan piha ja puutarha-sivuilla https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kukat-taimet/Istuta-sipulikasvit-ja-mukulakasvit-ruukkuihin-kevaalla-50093).

Samettikukat ovat vielä aluillaan

Samettikukat ovat vakiohitti, jotka kannattaa aina ottaa mukaan esitykseen. Ne ovat superhelppoja ja kaikki lajit ovat näyttäviä. Olenkin kylvänyt runsaasti erilaisia lajeja sekä itsekerätyistä että kaupan siemenistä. Kesäkukkien väriloisto on sammareilla taattu! Niiden kanssa ei voi mokata, vaikka muut kesäkukat pettäisivät! Samettikukkia aion istuttaa moneen paikkaan: ruukkuihin, kukkapenkkeihin ja kasvilavoihin.

Jättiverbana itää harvakseltaan ja kasvaa hitaasti – jatkokäsittelyä mietitään

Jättiverbanan kasvatuskokeilu on edennyt pikkuriikkisen verran. Niiden alut ovat kaukana jätistä – ne ovat todella minimaalisen pikkuriikkisiä. Alkuvuoden kylmäkäsittelyn ja sen jälkeisen ”lämpimän kauden” jälkeen taimiastiassa ei aluksi näkynyt merkkiäkään elämästä.

Parin viikon odottelun jälkeen löysin kolme alkua, jotka poimin omaan ruukkuun. Päätin tyytyä näihin ja lopettaa mokoman hidastelijan kasvatuksen.

Ta-daa! Kolme kappaletta jättiverbanoita. Suuri säilykepurkki on niiden kasvatusastiana

Alkuperäisen idätysastian jätin oman onnensa nojaan tökittyäni sen sisältämän mullan sekaisin. Pari kuukautta on kulunut ja hitaasti itävä jättiverbana on jälleen alkanut itää mullan jämässä. Nyt alkuja on kolmisen kymmentä. Ja tietenkin järkyttävän pieniä.

Jättiverbanat jatkavat hitaasti itämistään

Aion kasvattaa näitä verbana-surkimuksia omassa ruukussaan

Nyt toivoni on siirtynyt jättiverbanoiden talvettamiseen. Jospa ne ensi kesänä olisivat enemmän voimissaan. Alkuperäinen ajatus istuttaa komeita jättiverbanoita daalioiden joukkoon ei ole enää realistinen. Jättiverbana ei millään ehdi kuroa kasvussaan rotevia daalioita kiinni. Kasvatusprojekti kuitenkin etenee, vaikkakin hitaasti!

Koristekaalien alut kukkapenkkiin

Punavihreät ja valkeanvihreät koristekaalin kerät ovat syksyllä näyttäviä. Esikasvatuksen jälkeen istutin pienet koristekaalin alut ”väliaikaiskasvatukseen” kukkapenkkiin. Katsotaan, lähtevätkö kasvamaan. Jos lähtevät, keksin niille parempia sijoituspaikkoja. Niistä saa kivoja syksyisiä asetelmia sekä puutarhaan että sisälle.

Koristekaalin pienet alut istutetaan riskillä ulos. Näitäkään en viitsi enää koulia uudestaan. Tarkempi tutustuminen siemenpussiin osoitti, että koristekaalin olisi voinut kylvää suoraan maahan. Eli esikasvatus oli kasvatusmoka.

Kesäkasvien yhdisteleminen – yrtit mukaan

Kukkien sekaan voi istuttaa myös yrttejä. Ne tuoksuvat hyvältä ja niiden lehdet ovat kauniita. Erityisesti yksivuotisten yrttien kanssa on kiva leikitellä. Malabarinpinaatin pitkät lonkerot saavat seikkailla ruukusta omille teilleen.

Malabarinpinaatti ja yrttiselleri muodostavat nätin (syötävän) asetelman.
Kesäkasvien yhdisteleminen – hyöty ja kauneus samassa ruukussa. Kirjavat petuniat ja samettirakuunat (oranssit rohtosamettikukat) yhdessä.

Kesäkasvien istuttaminen jatkuu 

Toukokuun loppuun mennessä olen tujauttanut kaikki juurakot, sipulit ja taimet kasvupaikoilleen. Nyt hypistelen käsissäni kesäkukkien siemenpusseja, sillä siirtyminen suorakylvöihin alkaa näihin aikoihin.  (Kesäkukkien ihanuudesta ja suorakylvöjen suosimisesta oli juttua viime kesän blogissa ”Yksivuotiset kesäkukat yllättävät” http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/yksivuotiset-kesakukat-yllattavat/ ).

Seuraavaksi tujauttelen kesäkukkien siemeniä sinne sun tänne. Sinne, minne jalat minua ja siemenpusseja johdattelevat.

Please follow and like us:

2 thoughts on “Kesäkasvien yhdisteleminen – eri värejä ja muotoja

  1. Tämähän enteilee ihanaa kukkaloistoa! 🙂 Itse hain eilen ensimmäiset kesäkukat yhteen amppeliin ja pari tomaatintainta suoraan puutarhalta. Muutama onnekas esikasvatettu yksilökin on ihan hyvässä voinnissa. Kohta sitten rapistelen itsekin taas siemenpusseja, joskos suorakylvöt onnistuisivat sitten paremmin. Nyt vaan lämpöisiä öitä kiitos. 😉

    1. On niin hauska nähdä, minkälaisiksi kukkaruukut- ja korit kehkeytyvät. Täällä tommaatin taimia on tulvaksi asti:) Kylvöt jatkukoot – nyt nuo kelitkin näyttävät jo vähän paremmilta:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.