Vihdoinkin saatiin pakkasta ja lunta. Auringonnousun seuraaminen Louhikon olohuoneen ikkunasta käsin jaksaa ilahduttaa joka aamu yhtä paljon. Vuodenajat kilpailevat keskenään kauneudesta. Pari kuppia kahvia hujahtaa kevyesti ikkunan äärellä. Valon määrän lisääntyminen on todella tervetullutta marras-tammikuun pimeyden jälkeen. Ikkunamme edessä virtaa joki, joka ei parinkymmenen asteen pakkasessakaan ehdi jäätyä. Se on taianomainen.

Lumen peitossa

Piha ja kasvit ovat helmikuussa saaneet kunnon lumihupun suojakseen. Keväällä nähdään, miten talvehtiminen on onnistunut. Syksy oli märkä ja kasvien talvisuojaukset taidettiin meillä tehdä liian aikaisin ennen maanpinnan routimista. Suojasimme erityisesti nuoria ruusuja talvisuojaturpeella ja havuilla.

Lumi näemmä myös vahingoittaa. Erityisesti pallotuija on muuttanut kummasti muotoaan lumitaakan alla. Lumesta ravistelua kaipaavat myös muut havupuut ja pensaat. Näinä aikoina pitäisi kaivaa aurinkosuojat ainakin tuijille ja nuorille rhodoille. Viime kevättalven aurinko haihdutti yhden rhodoparan kuivaksi ja edessä oli taimenvaihto.

Merkkejä metsän asukkaista

Hangessa risteilee monenlaisia eläinten jälkiä. Ainakin metsäjänis, kettu, supikoita, orava ja metsäkauris ovat vierailleet pihassamme. Joutsenet ovat talloneet rantaa isoilla räpylöillään.

Verkot suojaavat nuoria puuntaimia nälkäisiltä ruokailijoilta. Nouseva hanki tosin auttaa niitä ylettymään ainakin ulompiin oksiin. Kauriiden esiintyminen pihapiirissä on uusi ilmiö kylässämme. Niiden sirot sorkkavanat kulkevat ristiin rastiin hangella.

Iltapäivän lumikenkäretkellä opimme uutta. Kauriit yöpyvät aukeilla paikoilla kuten pelloilla. Siellä ne kaivavat lumen alta kasveja nälkäänsä ja torkkuvat lumeen kaivetuissa makuukuopissa. Aamulla ne siirtyvät taas metsän suojaan.

Kevät hidastelee

Kohti kevättä mennään! Viime keväänä tein täällä maalla ensimmäisen lumikellopäivitykseni 12.3. Tänä keväänä on turha odottaa noin aikaista esiintymistä. Voi tätä malttamattomuutta!