Kasvilavan rakentaminen on ollut meillä mielessä monena kesänä. Keskikesän aikaan katselemme yleensä kasvimaa-parkaamme, jonka hoitamisen H-hetki oli lipunut meiltä laiskureilta ohitse. Kevään tunnollinen maankääntötyö, kasvatusrivien linjaaminen ja siemenvakojen merkitseminen ovat jälleen menneet hukkaan. Minttu leviää villinä ja ruohosipuli oli kadonnut vahvempien voittajien alle. Pitkä tilli kestää onneksi yllättävän hyvin heinittyneessä kasvimaassa.

Helppohoitoisen kasvilavan todettiin olevan paras tapa meidän pienen mittaluokan miniatyyriviljelyyn. Mukavampi työskentelytila, rajattu kasvatusala ja siisti ulkonäkö motivoisivat meitä kenties hoitamaan paremmin pienviljelyksiämme.
Kasvilavojen rakennusohjeita ja hyviä kuvia erilaisista versioista löytyy runsaasti netistä. Esimerkiksi Tee Itse –sivuilla on monta ratkaisua eri tarpeisiin (https://teeitse.com/puutarha/kasvilava). Kasvilavan kehikon voi helposti rakentaa itse laudasta tai kuormalavan kauluksista. Myös valmiita kehikkoja on myynnissä.
Kasvilavan rakentaminen
Päätimme hyödyntää terassin rakentamisesta jääneet kestopuiset laudat kasvilavan rakentamiseen. Yhden ison kasvilavan sijasta päätimme tehdä kaksi pienempää kasvilavaa (noin 80cm x 120cm), jotka sijoitettiin peräkkäin. Niiden sijaintia voisi myös myöhemmin helposti vaihtaa. Kehikko rakennettiin kahden laudan korkuiseksi. Pohjaa emme tehneet. Laatikon sisänurkissa käytettiin pystytukina puisia kalikoita, joihin vaakalaudat ruuvattiin ruostumattomilla teräsruuveilla.

Kasvilavat sijoitettiin ”pois tieltä” tontin reunalle vanhan katajan kupeeseen. Paikka on lämmin ja tuulensuojainen. Kasvilavan ala katettiin sanomalehdillä ja huopakankaalla rikkaruohojen tukahduttamiseksi. Käytimme katekankaana huopakangasta, koska sitä sattui olemaan varastossa. Kaikki muutkin katekankaat sopivat tähän tarkoitukseen. Jos kasvattaisimme syväjuurisia kasveja kasvilavassa, pohjan kattamisen sijasta maa tulisi kääntää ja puhdistaa huolella rikkaruohoista. Yrteille matalampi kasvualusta riittää.


Pohjatyön jälkeen kehikot aseteltiin katetun maa-alan päälle toisiinsa kiinni. Niitä voi myöhemmin halutessa sijoittaa toisinkin.

Kasvilavojen täyttämiseen meni muutaman säkki puutarhamultaa ja pari kottikärryllistä maatunutta hevosen lantaa. Myös kasvilavan paikalta pakkosiirron saaneen kompostorin multaa käytettiin lavan täyttämiseen. Kasvilavan ulkopuolelle tehtiin puuhakkeella katettu työskentelyreunus.

Yrtit muuttavat kasvilavaan
Louhikko-mökkimme ensimmäinen virallinen kasvilava otettiin yrttien kasvatukseen. Villiintyneestä kasvimaasta siirrettiin olemassa olevia yrttejä uuteen kasvilavaan. Mintun siirtäminen mietitytti, sillä pelkona oli sen leviäminen liian rajusti kasvilavan sisällä. Muutama alku kuitenkin muutti uuteen kasvupaikkaan laudalla rajattuun nurkkaan.
Mäkimeiramia eli oreganoa kasvaa runsaasti puutarhassamme kukkapenkeissä. Niitä siirrettiin myös uuteen yrttilavaan. Ruohosipuli oli heinittynyt pahasti ja koko kasvusto piti perata ja purkaa kappaleiksi sipuli sipulilta. Rikkaruohoton ruohosipuli sai uuden elämän yrttikavereittensa kanssa.
Tämän lisäksi yrttimaata täydennettiin puutarhaliikkeen monivuotisilla taimilla: timjamin, rosmariinin, sitruunamelissan, rakuunan ja lipstikan taimet istutettiin laariin. Uusi tuttavuus viinisuolaheinäkin lähti myymälästä matkamaamme myyjän suosituksesta. Se kuulemma leviää kovalla vauhdilla eli minttu saa siitä kilpailijan.


Korkeat yrtit istutetaan kasvilavan takaosaan lampaiden ulottuville
Korkeat kasvit sijoitettiin kasvilavan takaosaan (lipstikka, minttu, mäkimeirami) ja matalat eteen. Keväällä yrttimaahan voidaan istuttaa tai kylvää yksivuotisia yrttejä kuten basilikaa, joka parhaillaan kasvaa siemenestä kasvatettuna sisällä ruukuissa.

Persilja on jätetty viime kesältä isoon ruukkuun pihalle talvehtimaan, mistä se joko selviytyy voittajana tai sitten ei. Onneksi se on tillin kanssa takuuvarma kasvaja suoraan avomaalle kylvettynä.
Saa muuten nähdä, kiinnostuuko kasvilavan takana olevalla laitumella elelevä luomutilan lammaslauma yrteistä, joihin mukavasti ylettyy aidan raosta kurkistamalla. Minttu taitaakin sopia niiden ruokavalioon ainakin ruuanlaittajien mielestä.

Kasvilavan toinen osa otettiin loppusyksystä perennojen siementen kylmäkäsittelykäyttöön (blogikirjoitus 20.3.2018 https://kylätienmolemminpuolin.fi/siementen-kylmakasittelytaistelu-luonto-vastaan-yksi/). Tämä kasvilavan pääty toiminee kesällä pitkään taimien kasvupaikkana ennen kun ne siirretään lopullisille kasvupaikoilleen.

Lisää kasvilavoja – latva-artisokat odottavat vuoroaan
Uusia kasvilavoja tarvitaan, sillä kaupunkikotimme ikkunalaudalla kasvaa kovaa vauhtia tusinan verran latva-artisokan taimia. Latva-artisokan kasvattaminen on uusi aluevaltaus, jota opettelen.

Olen jo ”tilannut” perheemme nikkarointivastaavilta (Tuunaaja ja Fiksaaja) latva-artisokkia varten uusia kasvilavoja. Upeita malleja löytyy netistä. Suosikkini on ”Marian hyötytarhassa” -blogin latva-artisokkien–kasvilava: http://blogi.viherpeukalot.fi/tag/lavapuutarha/.
Latva-artisokka tarvitsee paljon tilaa ympärilleen eli nyt tarvitaan selvästi suurempi kehikko, jonka sijoituspaikka on vielä mietinnässä. Louhikko-mökkimme sijaitsee rinteessä ja lavakasvatus tapahtuu helpoiten tasaisella maalla. Toisaalta pohdin, miltä rinne näyttäisi kasvilavoilla pengerrettynä…olisiko se mahdollista?
Kevätauringossa ensimmäiset yrtit kurkistavat havujen joukosta
Yrttilava sai talvella havunoksia suojakseen. Lumihuppu täydensi lämpöeristeen tehon. Huhtikuun alussa sinnikäs timjami kurkisteli kohti aurinkoa. Kohta muut seuraavat perässä.

Lopuksi
Lavaviljely on ilmeisen suosittua tätä nykyä, eikä ihme. Helppohoitoisuus on selvä etu perinteisen kasvimaan hoitoon verrattuna. Meillä ”kylätieläisillä” lavaviljely on alkutaipaleella ja suunta on selvä: niitä tulee meille lisää ja todennäköisesti eri materiaaleista ja eri menetelmillä tehtynä. Saunan päätyyn pinottu tiilikasa alkaa näyttää silmissäni tulevalta kasvilavalta. Myös muiden kierrätysmateriaalien kuten kivien käyttäminen on mielessä.
Olen aina vannonut, että meille ei tule kasvihuonetta. Meillä ei ole aikaa ja energiaa huoltaa ja hoitaa sellaista. Nyt pohdin, viekö tämä ”kasvilavainnostus” vääjäämättä kohti sitä maailmaa. Tämä voi olla porttiteorian mukainen ensiaskel. Kohta metsästän vanhoja ikkunaruutuja kylätien varren maalaistaloista ja pinoan niitä kasvilavojen päälle lämpösuojiksi. Sen jälkeen se onkin sitten menoa, vai?
