Puutarhaa ja pihaa

Köynnöskasvit mielessä – bougainvilleasta keijunmekkoon

Köynnöskasvit ovat eräs tämän kesän innoittajistani. Haaveilen siitä, miten köynnöskasvit toisivat pihaamme uutta ilmettä, monimuotoisuutta ja vehreyttä.

Realistina ymmärrän, että monimetrisisinä kukkivat tilanjakajat, pergoloiden vehreät viherkatokset ja kukkamassan alle taipuvat köynnöskaaret ovat kaukainen unelma. Mutta jos saisi kasvatettua edes jonkun pienen pajukepin varassa nousevan miniköynnöksen terassikahvejamme kaunistamaan. Sitä kohti lähdettiin menemään.

Puuvartiset köynnöskasvit – no, onhan meillä jotain

Surkuteltuani köynnöksetöntä elämäämme muistin, että kasvaahan meillä sentään jotain. Sellaisia rotevia puuvartisia köynnöksiä kuten köynnöshortensiaa, köynnöskuusamaa, villiviintä ja köynnösruusuja. Joissain niissä on mittaakin ihan kunnolla.

Köynnöshortensia peittää rantasaunamme varjoisan päädyn kokonaan. Siellä se rehottaa sitkeästi ilman hoitoa. Kukaan ei ole tuonut sen juurelle edes uutta multaa. Kaiketi se saa osansa hiustenpesun huuhteluvesistä ja kasvaa ”Erittäin hienon suomalaisen shampoon” voimalla.

Köynnöskasvit, heinäkuussa kukkiva köynnöshortensia
Köynnöshortensia ja heinäkuiset perennat kukkivat samassa aallossa. Köynnöshortensia viihtyy varjoisassakin paikassa ja sen kukinta kestää elokuulle.

Köynnöskuusama on vähään tyytyväinen kestävä kukkija. Siinä on jotain vanhanajan viehätystä ja se sopii olemukseltaan suomalaiseen pihaan ja maisemaan.

Köynnöskasvit, tässä köynnöskuusama
Köynnöskuusama kietoutuu vanhan heinäseipään ympärille. Tämän klassikon vaalea kukinta on elokuussa päättynyt.
Köynnöskasvit, punasävyinen köynnöskuusama
Punasävyinen köynnöskuusama kiven kolossa. Tämän tarkempi laji on unohtunut.

Villiviinille sopiva kasvupaikka on pulmallinen rinteemme, jonka peittäminen tuottaa meille ikuista päänvaivaa.

Köynnösruusut taas eivät meillä ole päässeet kunnolla kasvuvauhtiin, sillä siirtelen niitä lähes vuosittain paikasta toiseen. Ne möksähtävät siirron jälkeen ja homma alkaa alusta. Onneksi voin nauttia naapureiden upeista punaisista flammentanz-seinistä tai suviruusujen korkeiksi venähtäneistä vihermuureista. (Ruusuista on kirjoitettu blogijutussa: http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/ruusu-kukkii-juhannuksen-tienoilla/)

Pieniä köynnöskokeiluja on toki ollut

Taimimyymälöissä on houkuttelevan kauniita ja värikkäitä kärhölajikkeita. Olen joskus yrittänyt kasvattaa kärhöä mutta sen elämä päättyi nopeasti. Kasvupaikka taisi olla liian kuuma ja kuiva. Talvikin koetteli sen kestävyyttä.

Pensas- ja köynnöskrassit ovat hauska lisä pihaistutuksissa. Ne täydentävät aukkopaikkoja suurissa pihakukkaruukuissa tai kasvavat sellaisenaan tukea pitkin. Krassit ovat helppoja kasvatettavia. Niitä ei tarvitse edes esikasvattaa. Sen kun työntää toukokuussa siemeniä multaan ja kesä hoitaa loput.

Köynnöskasvit, tässä köynnöskrassia
Köynnöskrassia pilkottaa kukkapadasta. Samettikukat ja daaliat tosin dominoivat tätä asetelmaa. Krassista on helppo kerätä siemeniä seuraavaa kasvukautta varten. Meillä onkin niitä tallessa odottamassa kesän kylvöjä.

Kesäköynnöksiä voi muuten talvettaa

Ruohovartisia kukkaköynnöksiä kutsutaan usein yleisnimellä kesäköynnökset. Monet niistä voi talvettaa sisätiloissa, jolloin niistä saa yhden kauden kukkijan sijaan monivuotisia puutarhan kaunistuksia.

Kesäköynnöksiä voi kasvattaa puutarhassa tai parvekkeella, missä tahansa. Ne viihtyvät kukkapenkeissä, amppeleissa tai ruukuissa. Kesäköynnökset toimivat myös oivallisina näkösuojina, maanpeitekasveina tai tuovat pihaan kaivattua varjoa.

Köynnöskaipuuni kohteena ovat kesäköynnökset – niitä siis kasvattamaan!

Ihanasti kukkivat kesäköynnökset mielessäni lähdin tutustumaan niiden maailmaan. Kaivoin siemenpusseja esille jo alkuvuodesta, jolloin ensimmäisten köynnöskasvien idättäminen alkoi keijunmekosta.

Seuraavat köynnöskasvit lähtivät kanssani köynnösmatkalle

  • keijunmekko (tammikuun lopun kylvö)
  • ihmeköynnös eli bougainvillea (helmikuun kylvö)
  • kärsimyskukka (kylvöyrityksiä maaliskuun alusta alkaen)
  • mustasilmäsusanna (maaliskuun kylvö)
  • ruusunätkelmä (maaliskuun alun kylvö)
  • kelloköynnös (tuloksettomia kylvöyrityksiä tammikuusta alkaen)
  • päivänsini (huhtikuun alun kylvö)

Joidenkin köynnösten matka päättyi alkumetreille. Ilokseni valtaosa kuitenkin porskuttaa hengissä näin huhtikuun alussa.

Keijunmekosta se alkoi

Keijunmekko (Rhodochiton atrosanguineus) on kasvi, jonka nimi usein mainitaan alkukevään puutarhakeskusteluissa. Ilmeisesti keijunmekkoa kylvävät ”kaikki”. Minäkin kiinnostuin tästä kasvista, jolla on niin viehko nimi. Myös eräs työkaveri suositteli sitä minulle. Hän kertoi lumoutuneena tästä ”maailman upeimmasta kesäköynnöksestä”, joka minun ehdottomasti pitäisi hankkia.

Se oli siinä. Ostin keijunmekon siemeniä tori.fi siemenmyyjän kautta. Siemenpaketissa oli mukana huolelliset kylvöohjeet.

Keijunmekon siemenet itivät nopeasti

Kylvin keijunmekon siemenet märälle talouspaperille (oikaisin vähän myyjän suosittelemasta kylvölautasta). Siemenet itivät nopeasti.

Sen jälkeen oikaisin toisen kerran. Sen sijaan, että olisin irrottanut pinseteillä alut yksi kerrallaan irti talouspaperista, siirsin märän paperin sellaisenaan mullalla täytettyyn astiaan. Kylvöksen päälle ripottelin ohuen kerroksen multaa.

Pienet alut lähtivät napakasti kasvattamaan juuriaan talouspaperin läpi. Laiskana koulijana olen vasta nyt parin kuukauden kuluttua siirrellyt alkuja suurempiin ruukkuihin.

Köynnöskasvit, keijunmekko taimina
Kouliminen on alkanut. Keijunmekkoa on siirretty amppeliruukkuihin. Tämän kukinnot ovat lilat, sitten kun se joskus kukkii. Näitä alkuja riittää jaettavaksi ystävillekin….

Keijunmekon voi talvettaa viileässä ja valoisassa. Siitä kannattaa myös kerätä siemeniä talteen mahdollisia tulevia kylvöjä varten. Tai voihan niillä siemenillä ilahduttaa viherpeukaloista ystävääkin!

Ihmeköynnös eli bougainvillea eli ”poukaville”

Meidän maalla bougainvilleaa kutsutaan poukavilleksi. Nimi on aina naurattanut siskoa ja minua. Poukaville kuuluu kuitenkin kyläelämäämme sikäli, että Esikko-mökissä aikanaan (edellisen omistajan aikaan) on sellainen kasvanut. Sitä suorastaan vaalittiin. Meille ihmeköynnös on siten aina tuttavallisesti ”poukaville”.  Korkeintaan bougainvillea, jos haluamme hienostella (nyt vähän hienostellaan).

Bougainvilleaan (Bougainvillea glabra) törmää Välimeren maisemissa ja muissa lämpimissä maissa. Ne saattavat kasvaa kymmenien metrien korkuisiksi seinämiksi ja kukkia pöyristyttävän röyhkeällä runsaudella. Eri lajeja on jalostettu satoja.

Köynnöskasvit, suuri bougainvillea
Bougainvillea tässä koossa on tavallinen näky Välimeren maissa.

Bougainvillean siemeniä matkamuistoksi

Syksyisellä Espanjan matkallani näin katukojussa (rantapyyhkeiden kanssa sulassa sovussa) bougainvillean siemenpaketteja. Ostin sinivalkoisen ja punaisen siemenpussin itselleni tuliaisiksi. Paketeissa ei mainittu sen tarkempaa lajia.

Bougainvillean siemenet itivät märän talouspaperin päällä hitaasti. Niin hitaasti, että olin jo heittämässä kylvökset roskiin. Noin kolmen viikon kuluttua kylvämisestä eräässä siemenessä näkyi pieni vihertävä valonkajo. Tirkistelin sitä suurennuslasilla ja ilokseni viherrys vahvistui parissa päivässä iduksi. Siirsin pinseteillä siemeniä multaan jatkamaan kasvuaan.

Köynnöskasvit, bougainvillean siemen
Bougainvillean siemenet itävät vihdoinkin. Kasvia on aika vaikea lisätä pistokkaasta. Onneksi taimitarhoissa myydään kunnon taimia bougainvilleasta kiinnostuneille!
Köynnöskasvit, bougainvillea itää vermikuliitissa
Punaista bougainvilleaa itämässä. Vermikuliitti toimi tässä tapauksessa multaa parempana kasvualustana.

Bougainvillean alkuja on nyt kymmenkunta. Kunpa joku aluista sinnittelisi niin suureksi, että se kestäisi talven ylitse. Bougainvillean talvettaminen tapahtuu valoisassa ja viileässä. Lupaan, että poukavillen alku pääsee meillä ”talvetuksen juhlapaikalle”, mikäli se on yhteistyöhaluinen ja suostuu kasvamaan.

Bougainvillea tarvitsee runsaasti aurinkoa ja lämpöä kukkiakseen. Toivottavasti saamme lämpimän kesän tämän karanteenijakson päätyttyä.

Kärsimyskukan idättäminen on yhtä kärsimystä

Kärsimyskukka (Passiflora caerulea) on monivuotinen köynnöstävä ruukkukukka. Sen kukat ovat sinivihreät, kummallisen eksoottiset ”avaruuskukat”.

Köynnöskasvi, tässä kärsimyskukan kuva
Kärsimyskukka siemenpussin kuvassa. Sekin tarvitsee paljon auringon valoa kasvaakseen ja kukkiakseen.

Kärsimyskukan siemenet hankin talvella malagalaisesta puutarhaliikkeestä. Olen idättänyt niitä moneen kertaan erilaisissa kasvuolosuhteissa. Valossa, pimeässä, mullassa ja nyt lopulta vermikuliitissa. Olen myös moneen kertaan haukkunut espanjalaiset siemenet maan rakoon ja soimannut itseäni siitä, etten käyttänyt luotettavia kotimaisia myyjiä.

Eilen huomasin ihmeen tapahtuneen: kaksi kärsimyskukan alkua itää! (Olin painanut muutaman siemenen kokeilumielessä orvokkikylvöksen laitaan.) Toivoni on yhä myös vermikuliitissa, jonka alle olen kipannut loput siemenet.

Köynnöskasvit, kärsimyskukkaa idätetään
Kärsimyskukkaa vermikuliitin alla. Merkkauslastassa on jo kahdet päivämäärät. Vielä ei näy mitään elonmerkkiä.
Köynnöskasvit, tässä kärsimyskukan alku
Toisessa paikassa kärsimyskukan pikkiriikkinen alku nousee mullasta pitkän odottelun jälkeen. Sen itämisaika voi olla jopa 20-40 vrk eli sinällään ollaan aikataulussa.

Kärsimyskukka talvehtii valoisassa ja viileässä paikassa. Olisipa hienoa saada tästä kaveri bougainvillealle!

Mustasilmäsusanna versoaa herkkänä

Mustasilmäsusanna kasvaa nopeasti.  Mustasilmäsusannan versot ojentuvat ja tarttuvat ärhäkästi kiinni.  Köynnöskasvit tarvitsevat tukikepit avukseen. Niiden ideoimisessa minulla onkin vielä miettimistä. Ihan vielä niitä ei tarvita. Aion latvoa tämän ja muut alut saadakseni niistä monihaaraisia ja tuuheita.

Mustasilmäsusanna (Thunbergia alata) lähti itämään ja versoamaan reippaasti. Upotin siemenet kylvömultaan ja peitin kylvöksen muovilla.

Nopea kasvutahti tulee kaiketi jatkumaan. Mustasilmäsusannat kasvavat parimetrisiksi. Ne myös kukkivat koko kesän ajan. Minun mustasilmästäni tulee keltakukkainen (muitakin värejä on). Tästä köynnöksestä odotan kesäksi luotettavaa kukkijaa!

Yritän talvettaa susannani maalla viileässä. Mustasilmasusanna kuulemma talvehtii myös lämpimässä sisätilassa, sillä sitä voidaan kasvattaa huonekasvina.

Ruusunätkelmä on perennamainen köynnös

Perennamaiset köynnöskasvit ovat aika harvinaisia. Ruusunätkelmän (Lathyrus latifolius) siemeniä sain mukavana yllätyksenä eräältä blogin lukijalta, Minnalta. Vaihdoimme syksyllä hänen kanssaan kasvien siemeniä ja eräässä siemennyssäkässä luki ”vaaleanpunainen ruusunätkelmä”.

Aivan mahtavaa! Tutkin innokkaasti, mistä perennasta on oikein kysymys.

Wikipedian mukaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruusun%C3%A4tkelm%C3%A4 ):

”Ruusunätkelmä on monivuotinen vanhanajan harvinainen köynnös. Varsi kasvaa 2-3 metriä pitkäksi. Sinivihreiden lehtien päässä on kärhet. Ruusunätkelmä kukkii vahapintaisin punaisin, ruusunpunaisin ja valkoisin kukin, jotka ovat tertussa. Tertussa voi olla jopa 8 kukkaa. Kukat muistuttavat hajuherneitä. Palko on 5-10 senttimetriä pitkä ja monisiemeninen.”

Ruusunätkelmän siemenet itivät nopeasti. Kuukauden aikana alut ovat kasvaneet hajuhernemäisiksi versoiksi.  Koulin ruusunätkelmän alut kolmeen suurempaan ruukkuun, josta siirrän ne kasvupaikoilleen kukkapenkkiin.

Köynnöskasvit, ruusunätkelmä on perennamainen köynnös
Ruusunätkelmän varret ovat tässä mitassa kuukausi kylvöstä.
Köynnöskasvit, ruusunätkelmä koulittuna
Muutama ruusunätkelmän alku per ruukku.

Kesäköynnöksistä itämään vielä päivänsini 

Viimeiset köynnöskasvien kylvöt tein tällä viikolla löydettyäni pussillisen päivänsinen siemeniä. Scarlet O`Hara on punakukkainen laji, jonka siemenpusseja löytyy jokaisen ruokamarketin kassan vierestä.

Köynnöskasvit, päivänsini
Scarlet O`Hara päivänsini näyttää tältä siemenpussin kuvassa.

Elämänlangaksi kutsuttu hentovartinen päivänsiniköynnös (Ipomoea tricolor) kukkii sekä sinisin, valkoisin että punaisin kukin. Sinikukkainen laji lienee se suosituin. Sitä kasvatetaan yksivuotisena mutta sitäkin voi yrittää talvettaa valoisassa ja viileässä.

Mitkä köynnöskasvit eivät itäneet? No kelloköynnös….

Kelloköynnös-mokoma ei lähtenyt itämään. Ostin kelloköynnöksen siemenet (Cobaea scandens) tori.fi kautta. Ohjeiden noudattamisesta huolimatta en saanut siemeniin eloa. Vika ei varmastikaan ollut siemenissä vaan minussa.

Täytyy ajatella positiivisesti, että nyt minulle jää mukava kasvatushaaste seuraavaan kevääseen.

Esikasvatuksen yllätyksiä

Minulla on malttamattomana kasvattajana sellainen (huono) tapa, että saatan kylvää itämättömien siementen päälle uudet siemenet. Nämä lobelian siemenet on kylvetty vanhan kylvön päälle. Mutta mikä ihme sieltä seasta onkaan lähtenyt kasvamaan?

Lobelia itää vermikuliitin päällä, seuranaan joku yllätystaimi.

Ihanaa köynnöskesää kaikille! Vielä ehtii mainiosti laittaa kesäköynnöksiä kasvamaan!

 

 

 

 

 

 

 

4 thoughts on “Köynnöskasvit mielessä – bougainvilleasta keijunmekkoon

  1. Päivänsinen ja Mustasilmäsusannan kanssa olet turhan alkaisessa Mihin saat ne mahtumaan ennen kuin voit viedä ne ulos.
    Sain naapuri E.ltä kauan sitten ruusunätkelmän siemeniä ,joista nautin monta vuotta.Toissa talvena jätin ne pataan ja ne jäätyivät,Onneksi olin ottanut siemeniä talteen j uudet hennot ksvit ovat toivottavasti talvehtineet maassa peitettynä.
    Onnea kasvatukselle. Ylimääräisiä taimia tulen hakemaan kesän korvalla

    1. Juu, olen tosiaankin liian aikaisessa noiden nopsakasvuisten köynnösten kanssa. Onneksi saan taimia useaan paikkaan kasvamaan….Toivottavasti Uudenmaan rajat aukeavat, jotta pääsen mökille ja taimista eroon. Ylimääräisiä taimia voit hyvinkin noutaa! Mukavaa kevättä sinne saaristoon! Kevät taitaa olla siellä pidemmällä kuin täällä.

    1. Kiitos muistuksesta! Se olikin unohtunut blogistani ja nyt lisäsin tiedon sinne. Mukavaa kevättä sinulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.