Huonekasvit

Tuoksulehtikaktus ja kevätkaktus – nostalgisia kirpputorilöytöjä

Innostukseni vanhanajan huonekasveista ja mm. lehtikaktuksista ei ota hellittääkseen. Vaiva ilmenee siten, että seuraan kasvien ja pistokkaiden nettikirppistelyä, surffaan netissä etsimässä kasveista tietoa ja lueskelen vanhoja huonekasvikirjoja. Sydämeni alkaa hakata, kun näen jonkun luopuvan tai myyvän ihania nostalgisia huonekasveja. Joskus retkahdan. Kuten silloin, kun näin, että myynnissä oli kaksi haaveiluni kohdetta: tuoksulehtikaktus ja kevätkaktus.

Hurahduksestani lehtikaktuksiin kirjoitin aiemmin blogissani ”Lehtikaktusten lumoissa” http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/lehtikaktusten-lumoissa/

Tuoksulehtikaktus vai joku muu kaktus?

Tuoksulehtikaktusta kutsutaan usein virheellisesti yönprinsessaksi tai jopa yönkuningattareksi. Varsinaisen tuoksulehtikaktuksen (Epiphyllum oxypetalum) varret ovat puumaiset ja lehdet pitkulaiset ja aaltoreunaiset. Tuoksulehtikaktus on piikitön. Se ei näytä kaktukselta vaan normi viherkasvilta.

Tuoksulehtikaktuksella on aaltoreunaiset lehdet.

Sen sijaan yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus) ja yönprinsessa (Selenicereus pteranthus) ovat olemukseltaan kaktusmaisempia ja ne kasvattavat sormenpaksuisia, pitkiä kapeita varsia.

Tuoksulehtikaktus (Epiphyllum oxypetalum)

Tuoksulehtikaktus saapui kaupunkikotiimme marraskuun lopussa. Myyjä halusi tulevan muuton takia luopua siitä. Tarkistin myyjältä, haluaako hän todella myydä komean tuoksulehtikaktuksensa. Hän oli varma asiasta, sillä kasvin sisaruksia löytyi hänen lapsuudenkodistaan. Niinpä kasvi matkusti uuteen kotiinsa, meille, auton jalkatilassa.

Vaihdoin suurikokoisen kasvin uuteen ruukkuun ja tein sille varmuuden vuoksi ötökkäkäsittelyn, vaikka se näyttikin terveeltä ja elinvoimaiselta.

Tuoksulehtikaktus viihtyy valossa, muttei suorassa auringon räkityksessä. Sijoituspaikaksi löytyi ruokailutilan nurkkaus, jonne kattoikkuna antaa valoa. Tosin talvella valoa ei tule mistään ikkunasta, joten sijoitin kasvin viereen kasvivalollisen jalkalampun.

Tuoksulehtikaktus kasvivalon huomassa. Kasviallas on niin ikään kirpputorilöytö (Yrjö Kukkapuron retro kukka-allas, joita sisko bongasi käytettyinä kaksikin kappaletta).

Tuoksulehtikaktus kasvattaa nurkassaan pitkiä miekkamaisia piiskoja

Uusi ystäväni viihtyy hyvin kasvilampun valossa. Tai ehkei valoa ole sittenkään riittävästi. Tuoksulehtikaktukseni on elinvoimainen ja kasvattaa mahtavia metrisiä versoja. Versot ovat kohta katossa kiinni.

Pitkien versojen kasvattaminen ei ehkä olekaan hyvä juttu. Luin nimittäin huonekasvikirjasta seuraavaa: ”Jos kasvi muodostaa vain pitkiä miekkamaisia versoja, joiden kärkiosat eivät ole lehtimäisiä, se on liian pimeässä paikassa.” (Kodin kukoistavat kasvit, s.341). Mietin, miten kasvivaloni tykitys ei olisi sille nirppanokalle mukamas ”riittävä valo”? Ehkä se tekee pitkiä versoja pelkästä kasvamisen ilosta? Mene ja tiedä.

Tuoksulehtikaktus ja tukisäleikkö
Tuoksulehtikaktus tarvitsee kohta korkeamman tukisäleikön. Kaidekin kelpaa. Saa nähdä, raahaanko sen kesäksi ulos vai saako se viettää aikaansa nurkassa.

Tuoksulehtikaktus ja kukinta

Toisessa teoksessa (jota olen pitänyt huonekasvien Raamattuna) ollaan realisteja tuoksulehtikaktuksen kukinnan suhteen: ”Se voi kasvaa rotevasti ja pysyä kukkimattomana vuosikymmeniä, kunnes sopivissa oloissa yllättää hoitajansa runsain kukin.” (Koti kukkii, s. 173). Koska tuoksulehtikaktuksen 15 senttiset valkeat kukat kehittyvät pari kolme vuotta vanhoihin versoihin, joudun kestämään ylös sojottavia piiskoja vielä pitkään.

Joka tapauksessa olen onnellinen tuoksulehtikaktuksestani. Se on hyvä juuri tällaisena!

Kevätkaktus – lajista ei tarkempaa tietoa

Kevätkaktus
Kevätkaktus ikkunalla, tammikuinen vesisade taustallaan.

Kevätkaktusten nimisekamelska on niin ikään melkoinen. Pääsiäiskaktus ja helluntaikaktus kukkivat keväällä, samoin monet niiden risteymät, joita kutsutaan kevätkaktuksiksi. Lajit erottaa toisistaan lehdistä ja kukintojen väristä ja muodosta.

Kevätkaktuksen lehdet ovat sileäreunaiset (verrattuna marraskuunkaktuksen sahalaitaisiin lehtiin). Ehkäpä joku lukija tunnistaa tämän!

Kevätkaktuksen myyjä halusi luopua omastaan, sillä hänen kodissaan asustavat ja innokkaasti kiipeilevät kissat olivat kaktusparan kimpussa. Kaktusta täytyi pitää hankalasti yläilmoissa, poissa kiinnostuneiden kissojen ulottuvilta. Myyjä kertoi saaneensa vuosia sitten kevätkaktuksen senioritaloon siirtyneeltä ystävältään.

Katselimme hänen puhelimestaan, miltä kaktus näytti kukkiessaan. Miten kaunis! Vahvan vaaleanpunaisen roosat ja muodoltaan symmetriset kukat kehkeytyvät kasviin keväisin. Myyjä oli iloinen, kun näki, miten riemuissani olin saadessani ostaa tämän iäkkään kaunottaren! Se lähti hyvään kotiin.

Ehkä joskus selviää, onko kevätkaktukseni jotain tarkempaa tunnistettavaa lajia. Nyt mennään tällä nimellä.

Kevätkaktus viihtyy ikkunan ääressä. Yhdessä odotamme kevättä. Ehkäpä se silloin näyttää kukkansa meille!

2 thoughts on “Tuoksulehtikaktus ja kevätkaktus – nostalgisia kirpputorilöytöjä

  1. Hei! Ostin tänään Epiphyllum oxypetalum lehtikaktuksen ison oksan nettikirpparin kautta. Laitoin turve – ja hiekkapitoiseen taimimultaan. Toivon ja odotan sen juurtuvan. Sain hyviä vinkkejä blogistasi kasvin tukemisesta, lisävalosta ja ikkunalle sijoituksesta. Laitoin sen länsi-ikkunalle keittiöön, jossa syys/talviaikaan käytän kirkasvalolamppua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.